AJASSA
TEKin toiminnasta hiilifiksumpaa
Teksti Kirsti Levander
Kuva Getty Images
Millainen hiilijalan-
jälki TEKin toiminnasta jää?
TEK selvittää toimintansa ilmastovaikutukset vielä tämän syksyn aikana uudella Helsingin yliopiston järjestöille suunnatulla hiilijalanjälkilaskurilla.
Järjestöjen hiilifiksulle toiminnalle on siis työkalu, mutta toiminta vaatii vielä vaikeita arvovalintoja.
– Miten voimme vähentää esimerkiksi matkustamista ja majoitusta, kun järjestötoiminnan ydintä on jäsenistön kohtaaminen ja yhteisöllinen toiminta, TEKin asiamies Martti Kivioja pohtii.
TEKin toimisto on ottanut ympäristöasiat huomioon toiminnassaan jo pitkään.
– Lähdimme muun muassa ensimmäisten mukana WWF:n Green Office -järjestelmään, jonka avulla TEKin Itä-Pasilan toimiston ympäristökuormitusta vähennettiin, Kivioja sanoo.
– Se on ollut konkreettinen tapa vaikuttaa TEKin toimiston osalta ilmastonmuutokseen. Nyt haluamme tehdä ilmastomuutoksen hillitsemiseksi vielä enemmän. Uuden hiilifiksulaskurin avulla pyritään ottamaan huomioon toiminnan vaikutukset laajemmin. Samalla haluamme herätellä jäseniä ja muita järjestöjä hiilijalanjälkensä mittaamiseen ja pienentämiseen, projektia TEKissä vetävä Jussi-Pekka Teini sanoo.
– Edelläkävijäksi ehtii vielä. Kaikki loputkin seuraavat perässä ennemmin tai myöhemmin. Muuta vaihtoehtoa ei ole. ×
Laskuri on vapaasti ladattavissa osoitteesta: blogs.helsinki.fi/hiilifiksu/laskuri
Onko sinulla peruste jäsenmaksu-alennukseen?
Järjestö. Mikäli olet työtön, lomautettu, perhevapaalla, vuorotteluvapaalla, pitkäaikaisella sairauslomalla, varusmies- tai siviilipalveluksessa, asut ulkomailla tai opiskelet päätoimisesti, voit olla oikeutettu jäsenmaksualennukseen. Vähimmäisjäsenmaksu on IAET-kassaan kuuluvilta 11 €/kk ja kassaan kuulumattomilta 3,75 €/kk.
Hae alennusta jäsenmaksuun 31.12.2018 mennessä. ×
Tiina Henry-Biabaud
Lisätietoa: www.tek.fi/jasenmaksualennukset
Katso myös: www.tek.fi/jasenmaksut
TEK, TFiF ja MAL palkitsivat parhaiden opinnäytetöiden tekijät
Dani Korpi
Anton Kontunen
Risto Ojajärvi
Palkinnot. Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ja Tekniska Föreningen i Finland TFiF palkitsivat TkT Dani Korven parhaasta väitöstyöstä ja DI Anton Kontusen parhaasta diplomityöstä. Väitöskirjapalkinnon arvo on 7 500 euroa ja diplomityön 5 000 euroa. Korpi ja hänen työnsä on esitelty tämän lehden sivulla 48.
Matemaattis-luonnontieteellisten alojen Akateemiset ry (MAL) palkitsi puolestaan Risto Ojajärven parhaasta pro gradusta 5 000 eurolla.
Palkinnot jaettiin Helsingissä 22. marraskuuta.
Apua syöpäleikkauksiin
Anton Kontusen työn nimi kertoo jo oleellisen: Diatermiasavun analysointiin perustuva leikkauksenaikainen tervekudosmarginaalin tunnistava mittausjärjestelmä. Työn tavoitteena oli siis luoda prototyyppi mittausjärjestelmästä, jonka avulla kirurgi saisi potilasta leikatessaan tietoa kudostyypistä.
Järjestelmä perustuu sähkökirurgian tuottaman savukaasun analysointiin differentiaali-ionimobiliteettispektrometrillä. Diplomityö koostui kolmesta mittaussarjasta. Kokeita tehtiin muun muassa porsaan kudoksilla sekä ihmisen aivokasvainkudoksilla. Menetelmä tunnisti kudostyypit erinomaisesti.
Työ on tehty Tampereen teknillisen yliopiston teknis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa, yhteistyössä Tampereen yliopiston lääketieteen ja biotieteiden tiedekunnan, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja Fimlabin kanssa.
Ohjaajina toimivat professori Jukka Lekkala ja kirurgian apulaisprofessori Niku Oksala Tampereen yliopistollisesta sairaalasta.
Suprajohtavuuden teoriaa
Risto Ojajärven gradu Electro-phonon interaction in flat-band superconductivity kuuluu teoreettisen fysiikan alaan. Työ käsittelee suprajohteiden mikroskooppista teoriaa.
Ojajärvi tutki teoreettisesti hilavärähtelyiden välittämää suprajohtavuutta tasovyöllä, eli materiaaleissa joiden elektronivyöt ovat tasomaisia.
Suprajohtavuus on ilmiö, jossa aineen sähkönvastus katoaa äkillisesti lämpötilan laskiessa tietyn kriittisen pisteen alapuolelle. Suprajohtavuutta hyödynnetään esimerkiksi voimakkaissa sähkömagneeteissa sekä tarkoissa mittalaitteissa. Tyypillisesti suprajohtavuutta esiintyy vain matalissa lämpötiloissa, mikä rajoittaa monia teknologisia sovelluksia. Korkeassa lämpötilassa, eli esimerkiksi huoneenlämmössä, toimivia suprajohteita etsitään aktiivisesti, ja tasovyömateriaalit ovat yksi mahdollinen tutkimussuunta.
Ojajärvi on tarkastellut tasovyöllä suprajohtavuuden mekanismia, jossa elektronit vuorovaikuttavat toistensa kanssa hilan värähtelyiden välityksellä.
Ojajärven aiheesta kirjoittama artikkeli on julkaistu Physical Review B -lehdessä. Hän on saanut myös Vuoden nuori fyysikko 2017 -palkinnon.
Pro gradu on tehty Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksella ja Nanoscience Centerissä. Ohjaajana toimi professori Tero Heikkilä. Ojajärvi työskentelee tohtorikoulutettavana. ×
Kirsti Levander
Testi. Onko sinussa teekkariainesta? Voit selvittää sen nopealla 10 kysymyksen testillä. ×
Kokeile: www.teekkarit.fi/minustako-teekkari/teekkaritesti.html
Ylemmistä toimi-
henkilöistä jopa 43 prosenttia kokee, ettei työn määrä jakaudu tasapuolisesti omalla työpaikalla.
Lähde: Työolobarometri 2017 (TEM)
Esimies saattaa käyttää esimies-
tehtäväänsä vähimmillään vain viisi prosenttia työajastaan.
Lähde: Työpsykologi ja valmentaja Tuuli Viranta Aamu-tv:ssä 6.11.2018.