Tämän vuoden alussa aikuiskoulutuksen tukiajan enimmäiskesto lyhenee 19 kuukaudesta 15 kuukauteen. Myös aikuiskoulutustuen perusosa pienenee 15 prosentilla elokuun alusta alkaen.

Rahoitus ei tule jatkossa enää valtiolta, vaan kulut katetaan nyt Työttömyysvakuutusrahaston tuotoilla.

– Heikennykset ovat tuntuvia, mutta ilman työmarkkinajärjestöjen väliintuloa aikuiskoulutuksen perusosa olisi muuttunut lainaksi. Se olisi merkinnyt keskimääräisen tuen saajalle vuoden aikana kymmenen tuhannen euron lainakuluja, koulutuspoliittinen asiantuntija Ida Mielityinen Akavasta kertoo.

Kiky-neuvotteluissa sovittiin, että valtio luopuu aikuiskoulutustuen perusosan rahoituksesta ja rahoitusosuus katetaan Työttömyysvakuutusrahaston tuotoilla.

Mielityinen korostaa aikuiskoulutustuen ainutlaatuisuutta ja tärkeyttä työmarkkinoiden osaamistarpeiden jatkuvasti muuttuessa.

– Se on ainoa tuki, jolla työssä oleva aikuinen voi saada toimeentulonsa opiskelunsa aikana menettämättä työpaikkaansa. Tuki mahdollistaa itsensä kehittämisen oman motivaation ja kiinnostuksen pohjalta pidemmällä aikavälillä. Tuki onkin koettu merkittäväksi tekijäksi koulutukseen hakeutumisessa.

Aikuiskoulutustuen saajien määrä on kasvanut voimakkaasti. Vuonna 2010 tukea sai noin 6 000 henkilöä, vuonna 2014 noin 18 000 ja vuonna 2016 noin 23 500 henkilöä. ×

Lue lisää tuen suuruudesta: lehti.tek.fi/aikuiskoulutustuki