Olemme kaikki vaikuttajia omassa ympäristössämme. Työpaikalla johtaja vaikuttaa koko yrityksen toimintaan sekä suoraan että alaistensa kautta. Alaiset vaikuttavat vastavuoroisesti esimiehensä toimintaan.

Osaatko olla fiksu alainen? Oletko rakentavasti aktiivinen, äänekäs tai jopa hyökkäävä vai kenties hiljainen puurtaja? Viisas esimies osaa ottaa vastaan alaistensa erilaisen vaikuttamisen. Hän ottaa huomioon alaistensa erilaisen vastaanottokyvyn ja toimintatavan. Tiimi yltää parhaimpaansa, kun yksilöiden erilaiset valmiudet otetaan huomioon ja toisaalta annetaan tilaa yksilöllisille vahvuuksille. Silloin työssä viihdytään ja tehdään tulosta.

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on etujärjestöjen jokapäiväistä työtä. Se on taitolaji, jonka keinot ja ajoitus on puntaroitava tarkkaan. On tunnettava päätöksenteon koneisto, aikataulu, valmistelijat ja päättäjät.

Parhaimmillaan lobbari voi tarjota päättäjille asiantuntijatietoa, jonka huomioon ottaminen tuottaa parempia päätöksiä. Vaikuttamistyöstä ei ole aina järkevää huudella julkisesti, sillä se saattaa sulkea ovia seuraavilla kerroilla.

Lopulta poliittiset päätökset ovat kuitenkin kompromisseja, joihin kukaan ei ole täysin tyytyväinen. Aktiivimalli on esimerkki tästä. Valuvikoja on ihan riittämiin, ja niihin tarvitaan ripeitä korjauksia.

Vaikka vaikuttamiseen on joskus hyvä lisätä kierroksia julkisuuden kautta, parasta on pyrkiä vaikuttamaan päätöksiin asiantuntevalla tiedolla.

TEK esittää aktiivimallin korjaamista siten, että se huomioi laajemmin työnhakijan omaa aktiivisuutta. TEKin ehdotuksista voi lukea lisää sivulta 10.

Siispä kohti uusia vaikuttamiskierroksia!  ×