Työelämä. Ulkomaalaisille osaajille suunnatut avoimet työpaikat löytyvät nyt yhteiseltä Jobs in Finland -sivustolta. Kyseessä on ensimmäinen sivusto, jolla esitellään kootusti Suomessa avoimena olevia työpaikkoja, joihin ei tarvita suomen kieltä. Sivusto toimii myös työkaluna sellaisille suomalaisille yrityksille, jotka tarvitsevat apua kansainvälisten osaajien rekrytoinnissa. Business Finland tarjoaa palvelun yhdessä kaupunkien yrityspalveluorganisaatioiden, TE-toimistojen ja Eures-palveluiden kanssa.

Jobs in Finland -sivustolla työnhakija voi suodattaa avoimet työpaikat maantieteellisesti ja toimialan tai tehtäväalueen mukaan. Samoja työpaikkailmoituksia voidaan hyödyntää myös alueellisten toimijoiden kansainvälisille osaajille suunnatuissa verkkopalveluissa ja markkinoinnissa.

Sivusto on alueellisten elinkeino- ja yritys­palvelutoimijoiden sekä Business Finlandin kanssa yhdessä tuotettu palvelu yrityksille ja työnhakijoille. Ensimmäisessä vaiheessa Jobs in Finland-sivustolla ovat mukana pääkaupunkiseutu ja Varsinais-Suomi. Palvelu laajenee pian myös Pirkanmaan ja Pohjanmaan alueille. Yrityspalveluissa työskentelevät sekä kansainvälisiä työvoimapalveluita tarjoavat henkilöt sopivat yritysten kanssa sivustolla julkaistavista työpaikoista.

Sivustolla julkaistavan työpaikan tulee sijaita Suomessa, sen työkielenä on englanti ja työpaikassa on suomalaisen järjestelmän mukaiset työehdot. Työpaikasta kiinnostunut hakija voi ottaa suoraan yhteyttä rekrytoivaan yritykseen tai ilmoituksessa olevan linkin takana olevaan muuhun tahoon. ×

Henrik Muukkonen

Koulutus. Tutkintoon pakollisena kuuluvasta harjoittelujaksosta
maksetaan Suomessa palkkaa harvemmin kuin vapaaehtoisista harjoitteluista. Kaikista pakollisista harjoitteluista 39 prosenttia on palkallisia.

Ammattikorkeakouluissa palkallisia on 36 prosenttia harjoitteluista ja yliopistoissa 46 prosenttia. Tiedot selviävät tuoreesta Akavan opiskelijoiden harjoittelubarometrista.

Harjoittelupaikkaan työllistyneiden osuus vaihtelee tekniikan alojen 55 prosentista kasvatusalojen 15 prosenttiin. Yliopistoissa korkein työllistymisprosentti harjoittelupaikkaan oli ICT-alalla, 65 prosenttia, ja matalin palvelualoilla sekä kasvatusaloilla, 13 prosenttia. Ammattikorkeakouluissa korkeimmat lukemat olivat tekniikan aloilla, 54 prosenttia ja matalin humanistisilla ja taidealoilla, 24 prosenttia.

Tärkeimpinä harjoitteluun liittyvänä asioina esiin nousivat oman alan työkokemuksen kartuttaminen sekä kiinnostava ja motivoiva harjoittelupaikka.

Myös työllistymismahdollisuudet sekä verkostoituminen nostettiin esille tärkeinä tekijöinä harjoittelussa.

Harjoittelubarometrin aineisto kerättiin osana Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen Opiskelijabarometri 2019 -tiedonkeruuta.

Tiedonkeruuseen osallistuivat lähes kaikki Suomen korkeakoulut ja vastauksia saatiin kaikkiaan14 000. ×

Henrik Muukkonen

Lisätietoa: akavaworks.fi/wp-content/uploads/sites/2/2019/11/Akava-Works-Akavan-opiskelijoiden-harjoittelubarometri-2019.pdf