opiskelijat
Peräti 94 prosenttia vuonna 2019 valmistuneista oli tyytyväisiä saamaansa koulutukseen.
Valmistunut on eri tyytyväinen
koulutukseensa
Vuonna 2019 valmistuneista tekniikan alan korkeakoulutetuista 76 prosenttia valitsisi uudelleen täsmälleen saman koulutuksen. Tämä selviää Tekniikan akateemiset TEKin ja yliopistojen yhteisestä palautekyselystä, joka toteutetaan vuosittain. Osuus saman koulutus- ja pääainevalinnan tekevistä on kasvanut kuusi prosenttiyksikköä neljässä vuodessa.
Kyselyn mukaan peräti 92 prosenttia vuonna 2019 valmistuneista valitsisi uudelleen tekniikan alan yliopistokoulutuksen. Tyytyväisyys tekniikan yliopistokoulutukseen on poikkeuksellisen suurta, sillä samaan aikaan niiden opiskelijoiden osuus, jotka valitsisivat mieluummin jonkin muun kuin tekniikan alan yliopistokoulutuksen, on lähes puolittunut neljässä vuodessa. Vuonna 2019 vain viisi prosenttia olisi valinnut jonkin muun yliopistokoulutuksen kuin tekniikan alan.
Peräti 94 prosenttia vuonna 2019 valmistuneista oli tyytyväisiä saamaansa koulutukseen. Uudelleenvalinnan kasvua selittää tulosten paraneminen tasaisesti kaikilla seitsemällä koulutuksen laatua ja tyytyväisyyttä mittaavalla osa-alueella.
– Valmistuneiden arvioiden mukaan erityisesti opetuksen yleinen laatu, opetusmenetelmät, opintosisältöjen ajantasaisuus ja tutkimustulosten soveltaminen opetuksessa ovat neljässä vuodessa kehittyneet positiivisesti. Valmistuneet kokevat, että koulutus vastaa yhä paremmin heidän sille asettamiaan tavoitteita esimerkiksi osaamisen kehittymisen osalta, sanoo TEKin analyytikko Arttu Piri.
LUT-yliopistossa korostuu Skinnarilan henki
Rehtori Juha-Matti Saksan mukaan LUT-yliopiston opiskelijat ovat erittäin tyytyväisiä niin koulutuksen sisältöön, opetuksen laatuun kuin opetusmetodeihinkin.
– Tyytyväisyyteen on varmasti monta syytä. Koulutuksen digitalisaatio on ottanut isoja harppauksia jo paljon ennen koronaa ja kansainvälisyys on kiinteä osa yliopistoyhteisöämme. Lisäksi olemme panostaneet koulutuksessa tiiviiseen yhteistyöhön yritysten kanssa, kiteyttää Saksa.
– Tärkeimpänä kaikista on yhteisöllisyys, jota kutsumme Skinnarilan hengeksi. Olemme tiivis yhteen hiileen puhaltava yliopistoyhteisö kahdella kampuksella Lappeenrannassa ja Lahdessa.
Koulutuksen monialaisuus on Aalto-yliopiston vahvuus
– Aalto-yliopistossa hyvien tulosten taustalla on panostus sisältöihin, rakenteisiin sekä opiskelijoiden hyvinvointiin, kuvaa Aalto-yliopiston vararehtori Petri Suomala.
Aalto-yliopistossa on satsattu koulutusohjelmien monialaisuuteen yhteistyötä lisäämällä ja tarjoamalla laajan valikoiman sivuaineita. Opiskelun tavoitteellisuuteen on panostettu ottamalla käyttöön kaksivuotiset opintosuunnitelmat. Myös digitaaliset ratkaisut lisäävät mahdollisuuksia yksilöllisiin valintoihin.
Erityisen onnistuneena Suomala pitää Aalto-yliopistossa käytössä olevaa haastepohjaista oppimista sekä vahvaa kytköstä opiskelun ja työelämän välillä.
– Siltojen ja yhteyksien rakentaminen opintojen ja työelämän välillä käynnistetään jo opintopolun aikana. Haastepohjainen oppiminen, opintoprojektit, harjoittelut ja opinnäytetyöt tarjoavat monipuolisen näkymän työelämään. Samalla ne auttavat verkostoitumaan. Erityisesti kansainvälisten opiskelijoiden kohdalla nämä ovat arvokkaita keinoja integroitumiseen, Suomala sanoo. ×
Hyvässä insinöörissä on mukana myös luovuutta
Prosessitekniikan opiskelija Aleksi Harlin kehuu Oulun yliopiston opiskelijalähtöisyyttä. – Vuoropuhelu opetuksen sisällöstä ja sen järjestämisen tavoista on koko ajan käynnissä.
– Olen aina ollut kiinnostunut luovuudesta ja esimerkiksi musiikki on ollut minulle tärkeää. Koen, että saan käyttää luovuutta tällä alalla. Jos on luova ja hyvä luonnontieteellisissä aineissa, on takuulla hyvä insinööri, Aleksi Harlin sanoo.
Hän on teekkariperheen kasvatti, joka on aina pärjännyt matemaattisissa aineissa, etenkin kemiassa. Tekniikan opintoja Harlin kuvaa luontevaksi valinnaksi, mutta pohdinnassa oli myös monta muuta valintaa.
Keravalta kotoisin oleva Harlin lähti Ouluun hakemaan uusia kokemuksia ja saamaan perspektiiviä muualta Suomesta.
– Olen halunnut kulkea omaa polkuani ja onneksi teinkin niin. Löysin nopeasti oman paikkani Oulun yliopistosta ja teekkariyhteisöstä.
Nyt diplomityötään tekstiilipolyesterijätteen kemiallisesta kierrätyksestä tekevä Harlin kehuu saamansa koulutuksen laatua ja opiskelijalähtöisyyttä.
– Kurssien arviointi perustuu jatkuvaan arviointiin ja esimerkiksi ryhmätöiden tekemiseen. Opetuksessa keskitytään olennaiseen. Käytännönläheiset suoritustavat sopivat minulle ja niistä kuulee yleisesti paljon kiitosta.
Oppimispäiväkirjojen kirjoittaminen on tullut Harlinille erityisen tutuksi.
– Se on aika raskas, mutta tosi opettavainen tapa sisäistää asioita. Opettajien kanssa on paljon vuoropuhelua. Tykkään siitä, että kokonaisuuksia kehitetään yhdessä ja on joka suuntaan yhteistä venymistä.
Harlin kiittelee myös opetuksen rakennetta – koulutuksen alussa on tutustuttava perusilmiöihin ja vasta sen jälkeen lähdetään sisäistämään tiettyä aluetta.
Kuva Ville Mukka
Aleksi Harlin (oikealla) ystävänsä Petteri Hollannin kanssa Wapun 2018 kirkkovenesouduissa. Harlin toimi TEKin joukkueen kipparina ja toi menestystä yrityssarjassa.
Peräti 94 prosenttia vuonna 2019 valmistuneista oli tyytyväisiä saamaansa koulutukseen.