TYÖELÄMÄ

Jännitätkö

esiintymistä?

Mikä esiintymisessä jännittää?

– Yksi tekijä on rutiinin puute, sanoo vuorovaikutus- ja esiintymisvalmentaja Marianne Hemminki.

Esiintymistilanteita on joka nurkan takana niin opiskelijan kuin työssäkäyvänkin arjessa. Pitää esitellä projekti, myydä palvelu, johtaa kokousta tai pitää puhe. Haasteena on, että esiintymiset ovat usein kertaluontoisia.

– Ei ihme jos jännittää! Se on kuin menisi juoksemaan maratonin vähäisellä juoksutreenillä.

Esiintymisjännitys on yleistä. Esimerkiksi opiskelijoilla esiintyminen on toinen yleisimmistä stressin aiheuttajista. YTHS:n korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimukseen 2016 vastanneista 35 prosenttia koki esiintymisen ongelmalliseksi.

Hemmingin mukaan on luonnollista, että uudet tilanteet pelottavat. Lohduttavaa on, että esiintymisjännityksen kanssa voi oppia elämään ja itseään lamauttavasta esiintymisjännityksestä voi päästä eroon. Hän on siitä hyvä esimerkki.

– Olin niin kova jännittäjä, että tuleva esiintyminen vei yöunet. Nyt kun esiinnyn ammatikseni, tunnen lähinnä kihelmöintiä, sellaista virittäytymistä tilanteeseen. Minua auttoi improteatteri. Opin, ettei mokaamista tarvitse pelätä ja omaksuin rennomman asenteen esiintymistä kohtaan.

Jännittämistä voi aiheuttaa myös itsensä vertaaminen muihin.

– Hyvä esiintyjä voi olla monella eri tavalla. Oleellisinta on, mitä kuulijalle esityksestä jää.

Harjoittele ja analysoi

Esiintyminen on kuin mikä tahansa taito: sitä voi harjoitella, ja mitä enemmän harjoittelee, sen paremmaksi siinä tulee – jännityskin helpottaa.

– Harmi kyllä vaadimme usein itseltämme täydellistä suoritusta. Kannattaa miettiä, mikä on tarpeeksi hyvä suoritus harjoittelumäärään nähden, Hemminki sanoo.

Hän kannustaa altistamaan itsensä esiintymistilanteille, menemään epämukavuusalueelle.

– Pidä puhe sukujuhlissa. Ota puheenvuoro palaverissa. Tee esiintymisestä itsellesi projekti ja kehitä kykyäsi sietää epävarmuutta.

Harjoittelun lisäksi Hemminki kehottaa analysoimaan omaa suoritustaan jälkikäteen. On hyvä miettiä, missä onnistui. Sitä kautta itsevarmuus esiintyjänä kasvaa.

– Ihmismieli tarrautuu usein kielteisiin asioihin. Jos omat esiintymisensä tulkitsee negatiivisen kautta, on eväät seuraavaan kertaan entistä heikommat.

Kouluaikojen ikävät muistot esiintymisistä voivat Hemmingin mukaan aktivoitua työelämässä.

– Esiintyminen on paljon kiinni siitä, mitä korvien välissä tapahtuu.

Jännitys ei sinänsä ole pahasta ja kaikesta jännittämisestä ei tarvitse päästä eroon.

Suuntaa huomio yleisöön

Jännitys ei sinänsä ole pahasta ja kaikesta jännittämisestä ei tarvitsekaan päästä eroon. Hemminki sanoo, että jännittäminen virittää tilanteeseen. Jännittäjä on läsnä ja kokee tilanteen jollain tapaa tärkeäksi. Todella itsevarma esiintyjä voi vaikuttaa ylimieliseltä – jännittäjä on inhimillinen.

Liiallinen jännittäminen vie kuitenkin energiaa ja saattaa estää esiintyjää antamasta parastaan. Kun jännitys iskee, alkaa myös helposti tarkkailla itseään liikaa.

Hemminki kehottaakin viemään huomion itsestä yleisöön. Tosin yleisön reaktioita ei kannata ottaa liian tosissaan.

– Jos joku haukottelee, se ei tarkoita, että esityksesi on välttämättä tylsä. Ehkä hänellä jäi vain unet vähiin?  Parhaimmillaan yleisöstä saa energiaa, kun joku nyökkäilee tai hymyilee hyväksyvästi.

Jännitystä vastaan ei kannata taistella, vaan mieluummin suhtautua siihen uteliaasti ja myönteisesti. Hemminki kehottaa muistamaan, että yleensä kuulijat ovat esiintyjän puolella.

– Kokeile sanoittaa jännityksesi. Totea vaikka, että olet odottanut esitystä niin innoissasi, että nyt kädetkin alkoivat täristä!

Tunnista pelko, pura jännitys

Hemmingin mukaan jännityksen takana on yleensä jokin pelko. Voi kysyä itseltään, mikä on pahinta mitä esiintyessä voi tapahtua? Kun sen sanoittaa, on keinot jännityksen purkamiseksi helpompi löytää. Tärkeintä on miettiä keinot etukäteen.

– Jos pelkäät, että joku heittää kysymyksen, johon et osaa vastata, ulkoista se – kysy yleisöltä. Jos pelkäät tulevasi haastetuksi, valmistaudu vakiovastauksella. ”Mielenkiintoinen näkökulma, mitä mieltä te muut olette?”

Jännittäviä tilanteita voi myös harjoitella arjessa.

– Palastele esiintymistilanne ja hae pieniä onnistumisia. Jos pelkosi on esimerkiksi vieraille puhuminen, soita asiakaspalveluun sähköpostin sijaan.

Jos esiintymisjännitys on niin voimakasta, että se aiheuttaa kauhunsekaisia tunteita ja voittamatonta pelkoa, kannattaa hakea apua ammattilaiselta. Apua voi saada esimerkiksi työterveyspsykologilta ja opiskelijana YTHS:ltä. Esiintymisjännityksestä löytyy hyvää materiaalia myös verkosta. ×

Lue lisää jännityksestä: headsted.fi/jannitys www.mielenterveysseura.fi/fi/mielenterveys/harjoitukset www.yths.fi/terveystieto_ja_tutkimus/terveystietopankki/133 www.yths.fi/jannittaa

Marianne Hemmingin

vinkit jännittäjälle

Ennen esitystä

× Suunnittele esityksesi ajoissa, jos mahdollista. Mikäli yksin puhuminen ahdistaa, mieti, voisitko pitää esityksen jonkun toisen kanssa.

× Harjoittele. Esiinny kaverille, puolisollesi tai kollegalle. Pyydä palautetta varsinkin siitä, missä onnistuit. Jos testiyleisöä ei ole saatavilla, puhu esityksesi itsellesi ääneen.

× Keskustele. Kerro esityksesi sisällöstä ystävällesi – se auttaa sisäistämään sanomasi.

× Mielikuvat. Mieti esiintymistilanne etukäteen myönteisen kautta. Palauta mieleesi aikaisemmat onnistumisesi. Kiinnitä huomiota, miten puhut itsellesi. Älä nujerra vaan tsemppaa!

× Perusasiat. Huolehdi vireydestäsi, siitä että saat tarpeeksi unta ja liikuntaa sekä kunnon ravintoa.

× Rauhoita kehosi. Varaa aikaa laskeutua esiintymistilanteeseen. Ehkä musiikin kuuntelu, rentoutusharjoitus tai puhelu kaverille auttaa. Voit jopa sopia puhelusta etukäteen kaverisi kanssa.

× Tutustu tilaan, testaa esitystekniikka ja valitse paikkasi lavalta etukäteen.

× Asetu kuulijan asemaan. Mieti, kenelle puhut. Ehkä voit ennen esitystäsi jutella yleisöstä jonkun kanssa.

× Power pose. Asetu peilin eteen X-asentoon seisomaan ja pakota itsesi hymyilemään. Kuulostaa hassulta, mutta avoin asento viestii keholle positiivisia asioita.

Esityksen aikana

× Aloitus. Mistä sinun on helpoin aloittaa? Kysytkö yleisöltäsi jotain, näytätkö videon vai kerrotko anekdootin?

× Hengitä syvään.

× Ota huikka vettä: saat pienen tauon ja äänesi kulkee paremmin.

× Maadoitu. Ole tietoisesti läsnä, seiso tukevasti. Jos tilanne sallii, nappaa itsellesi kahvikuppi – tiedät ainakin, mihin laittaa levottomat kädet. Käyskentele, jos olosi on levoton.

× Tauko! Jos unohdat mitä piti sanoa tai saat totaalisen ”black- outin”, pidä tauko. Kehota yleisöä vaihtamaan pari sanaa vieruskaverin kanssa tai ottamaan teknisen tauon.

Esityksen jälkeen

× Analysoi. Miten meni, saitko palautetta? Millaista oli oma sisäinen puheesi esityksesi aikana? Oliko se kannustavaa vai lannistavaa?

× Pieleen meni! Jos koet, että mokasit, kertaa mitä tapahtui. Onko tulkintasi tilanteesta totta? Epäonnistumiset ovat arvokkaita oppimistilanteita.

× Lempeys. Opettele hyväksymään, että tämä esiintyminen meni nyt näin – uusia mahdollisuuksia tulee kyllä.

× Kokeile. Tee muistiinpanot seuraavaa kertaa varten siitä, mikä toimi. Haasta itsesi kokeilemaan jotain uutta ensi kerralla.

Marianne Hemminki

vuorovaikutus- ja esiintymisvalmentaja

Capacitar

Hemminki vetää 14.3. Kuopiossa TEKin uraillan esiintymistaidoista. Lisätietoa www.tek.fi/uraillat

Niksit oireisiin

× Unohdus Tee itsellesi muistilaput.

× Värisevä ääni Avaa äänesi, kuten laulaja.

× Hikoilu Valitse väljät (tummat) vaatteet.

× Nopeutuva puhe Aseta itsellesi näkyviin muistilappu: ”Hidasta”

× Halu paeta Tauota rohkeasti, hiljaisuus tuntuu esiintyjästä pidemmältä kuin yleisöstä.

+ Vieraat ihmiset eivät huomaa jännitystäsi yhtä tarkasti kuin sinä itse.

Niksit jakoi Marianne Hemminki.

TEKin uravalmentajat ovat yhdessä Marianne Hemmingin kanssa tuottamassa esiintymistaidoista videovalmennuksen TEKin jäsenille. Itsenäiseen työskentelyyn tarkoitettu valmennus lanseerataan talven aikana.

Seuraa TEKin viestintää jäsenkirjeissä ja somessa!

Jaa artikkeli