Mikä esiintymisessä jännittää?

– Yksi tekijä on rutiinin puute, sanoo vuorovaikutus- ja esiintymisvalmentaja Marianne Hemminki.

Esiintymistilanteita on joka nurkan takana niin opiskelijan kuin työssäkäyvänkin arjessa. Pitää esitellä projekti, myydä palvelu, johtaa kokousta tai pitää puhe. Haasteena on, että esiintymiset ovat usein kertaluontoisia.

– Ei ihme jos jännittää! Se on kuin menisi juoksemaan maratonin vähäisellä juoksutreenillä.

Esiintymisjännitys on yleistä. Esimerkiksi opiskelijoilla esiintyminen on toinen yleisimmistä stressin aiheuttajista. YTHS:n korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimukseen 2016 vastanneista 35 prosenttia koki esiintymisen ongelmalliseksi.

Hemmingin mukaan on luonnollista, että uudet tilanteet pelottavat. Lohduttavaa on, että esiintymisjännityksen kanssa voi oppia elämään ja itseään lamauttavasta esiintymisjännityksestä voi päästä eroon. Hän on siitä hyvä esimerkki.

– Olin niin kova jännittäjä, että tuleva esiintyminen vei yöunet. Nyt kun esiinnyn ammatikseni, tunnen lähinnä kihelmöintiä, sellaista virittäytymistä tilanteeseen. Minua auttoi improteatteri. Opin, ettei mokaamista tarvitse pelätä ja omaksuin rennomman asenteen esiintymistä kohtaan.

Jännittämistä voi aiheuttaa myös itsensä vertaaminen muihin.

– Hyvä esiintyjä voi olla monella eri tavalla. Oleellisinta on, mitä kuulijalle esityksestä jää.

Harjoittele ja analysoi

Esiintyminen on kuin mikä tahansa taito: sitä voi harjoitella, ja mitä enemmän harjoittelee, sen paremmaksi siinä tulee – jännityskin helpottaa.

– Harmi kyllä vaadimme usein itseltämme täydellistä suoritusta. Kannattaa miettiä, mikä on tarpeeksi hyvä suoritus harjoittelumäärään nähden, Hemminki sanoo.

Hän kannustaa altistamaan itsensä esiintymistilanteille, menemään epämukavuusalueelle.

– Pidä puhe sukujuhlissa. Ota puheenvuoro palaverissa. Tee esiintymisestä itsellesi projekti ja kehitä kykyäsi sietää epävarmuutta.

Harjoittelun lisäksi Hemminki kehottaa analysoimaan omaa suoritustaan jälkikäteen. On hyvä miettiä, missä onnistui. Sitä kautta itsevarmuus esiintyjänä kasvaa.

– Ihmismieli tarrautuu usein kielteisiin asioihin. Jos omat esiintymisensä tulkitsee negatiivisen kautta, on eväät seuraavaan kertaan entistä heikommat.

Kouluaikojen ikävät muistot esiintymisistä voivat Hemmingin mukaan aktivoitua työelämässä.

– Esiintyminen on paljon kiinni siitä, mitä korvien välissä tapahtuu.

Suuntaa huomio yleisöön

Jännitys ei sinänsä ole pahasta ja kaikesta jännittämisestä ei tarvitsekaan päästä eroon. Hemminki sanoo, että jännittäminen virittää tilanteeseen. Jännittäjä on läsnä ja kokee tilanteen jollain tapaa tärkeäksi. Todella itsevarma esiintyjä voi vaikuttaa ylimieliseltä – jännittäjä on inhimillinen.

Liiallinen jännittäminen vie kuitenkin energiaa ja saattaa estää esiintyjää antamasta parastaan. Kun jännitys iskee, alkaa myös helposti tarkkailla itseään liikaa.

Hemminki kehottaakin viemään huomion itsestä yleisöön. Tosin yleisön reaktioita ei kannata ottaa liian tosissaan.

– Jos joku haukottelee, se ei tarkoita, että esityksesi on välttämättä tylsä. Ehkä hänellä jäi vain unet vähiin?  Parhaimmillaan yleisöstä saa energiaa, kun joku nyökkäilee tai hymyilee hyväksyvästi.

Jännitystä vastaan ei kannata taistella, vaan mieluummin suhtautua siihen uteliaasti ja myönteisesti. Hemminki kehottaa muistamaan, että yleensä kuulijat ovat esiintyjän puolella.

– Kokeile sanoittaa jännityksesi. Totea vaikka, että olet odottanut esitystä niin innoissasi, että nyt kädetkin alkoivat täristä!

Tunnista pelko, pura jännitys

Hemmingin mukaan jännityksen takana on yleensä jokin pelko. Voi kysyä itseltään, mikä on pahinta mitä esiintyessä voi tapahtua? Kun sen sanoittaa, on keinot jännityksen purkamiseksi helpompi löytää. Tärkeintä on miettiä keinot etukäteen.

– Jos pelkäät, että joku heittää kysymyksen, johon et osaa vastata, ulkoista se – kysy yleisöltä. Jos pelkäät tulevasi haastetuksi, valmistaudu vakiovastauksella. ”Mielenkiintoinen näkökulma, mitä mieltä te muut olette?”

Jännittäviä tilanteita voi myös harjoitella arjessa.

– Palastele esiintymistilanne ja hae pieniä onnistumisia. Jos pelkosi on esimerkiksi vieraille puhuminen, soita asiakaspalveluun sähköpostin sijaan.

Jos esiintymisjännitys on niin voimakasta, että se aiheuttaa kauhunsekaisia tunteita ja voittamatonta pelkoa, kannattaa hakea apua ammattilaiselta. Apua voi saada esimerkiksi työterveyspsykologilta ja opiskelijana YTHS:ltä. Esiintymisjännityksestä löytyy hyvää materiaalia myös verkosta. ×

Lue lisää jännityksestä: headsted.fi/jannitys www.mielenterveysseura.fi/fi/mielenterveys/harjoitukset www.yths.fi/terveystieto_ja_tutkimus/terveystietopankki/133 www.yths.fi/jannittaa