TYÖELÄMÄ
Enemmistö
tienaa alle
5 000 euroa
Lokakuussa 2019 tehdyn TEKin työmarkkinatutkimuksen mukaan vakituisessa työsuhteessa olevan diplomi-insinöörin mediaanipalkka oli 4 986 euroa ja keskipalkka 5 419 euroa kuukaudessa.
Vuoden 2019 aikana valmistuneiden diplomi-insinöörien vastaavat palkkaluvut olivat 3 520 ja 3 637 euroa.
Diplomi-insinöörin mediaanipalkka nousi siis 1,8 prosenttia edellisvuodesta ja vastavalmistuneiden mediaanipalkka 3,5 prosenttia.
Vastaajamääriltään pienten ryhmien kuten esimerkiksi vastavalmistuneiden tuloksiin kuitenkin liittyy enemmän epävarmuutta, ja vuosittaiset heilahtelut eri suuntiin eivät ole harvinaisia.
Myös muissa vastaajaryhmissä jatkotutkinnon suorittaneita lukuun ottamatta palkkakehitys oli plussan puolella. Joinakin vuosina palkat ovat pienissä ryhmissä kyselyn mukaan jopa laskeneet, mutta silloin syynä on saattanut olla juuri pienistä vastaajamääristä johtuva vaihtelu.
Yleiskorotukset nostivat palkkoja
Kokopäivätyössä olleista vastaajista 72 prosenttia arvioi, että palkka oli noussut edellisvuodesta. 21 prosentilla palkka oli pysynyt ennallaan ja 3 prosentilla palkka oli laskenut. Palkankorotuksen saaneiden osuus oli yhtä suuri kuin vuoden 2018 työmarkkinatutkimuksessa.
Tavallisin syy palkankorotukselle oli yleiskorotus, jonka kertoi saaneensa 57 prosenttia niistä vastaajista, joiden palkka oli noussut. Henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvan palkankorotuksen eli niin sanotun meriittikorotuksen oli saanut 31 prosenttia vastaajista. 15 prosenttia palkankorotuksen saaneista kertoi korotuksen syyksi uuden tehtävän samalla työnantajalla, ja 12 prosenttia oli saanut palkankorotuksen vaihdettuaan työpaikkaa.
Meriittikorotuksen saaneiden kuukausipalkan mediaanikorotus oli 250 euroa.
Uusi asema tai tehtävä samalla työnantajalla toi keskimäärin 500 euron ja siirtyminen uuden työnantajan palvelukseen keskimäärin 650 euron korotuksen mediaanikuukausipalkkaan.
Vuonna 2019 yleiskorotus oli useimmilla aloilla 1,6 prosenttia. Niiden toteuttamisesta on sovittu tarkemmin paikallisesti.
Teollisuudessa ja johdossa tulospalkkaus yleisintä
Noin kuusi kymmenestä kokopäivätyössä olleesta vastaajasta kertoi olleensa tulospalkkauksen piirissä. Eniten tulospalkkausta käytetään teollisuudessa, jossa kolme neljästä vastaajasta oli tulospalkkauksen piirissä.
Toimiasemittain tarkasteluna tulospalkkaus on yleisempää johto- kuin asiantuntijatehtävissä. Johtotehtävissä työskentelevistä tulospalkkauksen piirissä oli 67 prosenttia, keskijohdossa 71 prosenttia ja asiantuntijatehtävissä hieman yli puolet.
Tulospalkkausjärjestelmän piirissä olleista 79 prosenttia oli saanut tulospalkkiota viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana. Osuus oli hieman pienempi kuin vuonna 2018.
Tulospalkkion keskimääräinen suuruus oli pysynyt ennallaan, seitsemässä prosentissa vuosiansioista. Suhteellisesti suurimmat tulospalkkiot maksettiin teollisuudessa, jossa osuus oli kahdeksan prosenttia mediaanivuosiansioista.
Myös toimiasema vaikuttaa tulospalkkion suuruuteen. Johdossa tulospalkkion mediaani oli 12 prosenttia, keskijohdossa 8 prosenttia ja asiantuntijoilla 6 prosenttia. ×
Palkkakuvioiden merkinnät
× n = vastaajien lukumäärä
× 10 %:n fraktiili = Se palkka, jota vähemmän ansaitsee 10 % vastaajista.
× 25 %:n fraktiili = Se palkka, jota vähemmän ansaitsee 25 % vastaajista.
× Mediaani = Suuruusjärjestyksessä keskimmäinen palkka. Mediaania suurempia ja pienempiä palkkoja on lukumääräisesti yhtä paljon.
× 75 %:n fraktiili = Se palkka, jota enemmän ansaitsee 25 % vastaajista.
× 90 %:n fraktiili = Se palkka, jota enemmän ansaitsee 10 % vastaajista.
Työmarkkinatutkimuksessa käytetty palkkakäsite on kokonaiskuukausiansio bruttona. Se sisältää peruspalkan, luontoisetujen verotusarvon (esim. puhelin- etu 20 €/kk) ja kuukausittain maksettavat erät kuten myyntiprovisiot. Siihen eivät kuulu ylityökorvaukset, lomarahat, vuosibonukset eivätkä sellaiset tulospalkkiot, joita maksetaan harvemmin tai kuukautta pidemmältä ajalta.
Palkkakuvioissa ovat mukana sekä vakituisten että määräaikaisten työsuhteiden palkat. Palkkakuvioissa ei ole mukana tieteellisen jatkotutkinnon suorittaneita.
Palkka nousee perustellen
TEKin palkkatutkija Tuunia Keränen neuvoo työkseen TEKin jäseniä palkka-asioissa. Tässä hänen neuvonsa tuleviin palkkakeskusteluihin.
Miten kannattaa pyytää palkankorotusta?
– Ensinnäkin kannattaa valmistautua huolellisesti miettimällä oma palkkatoive ja hyvät perustelut sille. Yleensä parhaat perustelut liittyvät oman tehtävän vaativuuden muutokseen ja oman osaamisen kehittymiseen. Esihenkilölle voi kertoa konkreettisia esimerkkejä vaikkapa onnistuneista projekteista. Mittarina eurot ovat hyviä kuten myös asiakkailta saadut palautteet. Pelkkien kurssien tai sertifikaattien luetteleminen ei kannata, vaan on kerrottava, mitä lisäarvoa ne ovat tuottaneet työnantajalle, mitä esimerkiksi osaa tehdä paremmin.
Milloin on paras hetki pyytää palkankorotusta?
– Kun työtehtävät muuttuvat vaativammiksi ja kun tuntuu siltä, että ansaitsee palkankorotuksen. Myös silloin kannattaa keskustella palkasta, kun tarjotaan ylennystä.
Kuinka usein kannattaa pyytää palkankorotusta?
– Palkasta kannattaa keskustella säännöllisesti kerran vuodessa. Ei ole hyvä mennä esihenkilön ovelle tämän asian kanssa kerran kuukaudessa. On myös muistettava, että kukaan ei saa aina pyytäessään palkankorotusta.
Mikä on paras syy pyytää palkankorotusta?
– Tehtävien muutos tai oman osaamisen muutos.
Mikä on huonoin syy pyytää palkankorotusta?
– Suomessa yksityiselämään, kuten perhetilanteeseen liittyvät tekijät eivät ole hyviä perusteluja. Myöskään se ei riitä syyksi, että naapurihuoneen Matti tai Maija saa parempaa palkkaa.
Milloin viimeksi itse pyysit palkankorostusta? Nousiko? Miksi?
– Olen työskennellyt pääasiassa julkisella sektorilla ja järjestöissä, joissa on käytössä palkkausjärjestelmä, joten täällä ei käydä samalla tavalla palkkaneuvotteluja kuin yksityisellä puolella. Suurimmat palkankorotukset ovat liittyneet tilanteisiin, kun olen vaihtanut työpaikkaa. Lisäksi olen saanut meriittikorotuksia.
Tuunia Keränen
palkkatutkija
TEK
Vastaajamäärä kasvoi selvästi
Työmarkkinatutkimuksen tiedonkeruu tehtiin loka-marraskuussa 2019, ja kohderyhmänä olivat työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet. Vastauksia saatiin kaikkiaan noin 9 800, ja vastausprosentti oli 22. Vastaajien määrä kasvoi selvästi edellisvuodesta, jolloin vastaajia oli 8 200 ja vastausprosentti 20. Vastaajista miehiä oli 76 ja naisia 24 prosenttia. Mediaani-ikä oli 41 vuotta.
Yleisin suoritettu tutkinto oli diplomi-insinöörin tutkinto, joka oli 79 prosentilla vastanneista. Valtaosa vastaajista eli 90 prosenttia oli kokopäivätyössä. Päätoimisia yrittäjiä oli kaksi prosenttia ja työttömänä oli kolme prosenttia. Työttömien osuus oli edelleen hieman laskenut edellisvuoteen verrattuna.
Kokopäivätyössä olleista vastaajista 84 prosenttia työskenteli yksityisellä sektorilla, ja heistä yli puolet oli teollisuuden palveluksessa. 95 prosentilla työsuhde oli vakituinen.
Suuri kiitos kaikille tutkimukseen vastanneille. ×
Lisää työmarkkinatutkimuksen tuloksia kevään kuluessa TEKin verkkosivuilla www.tek.fi/palkat ja www.tek.fi/tmt