Kuva Getty Images

Valtaosa eli 92 prosenttia etätyötä tehneistä
on ollut tyytyväisiä etätyön sujumiseen
koronan aikana.

Työelämä. Työ- ja elinkeinoministeriön Työolobarometrin tuoreet tulokset vahvistavat arkihavainnon: työpaikoilla on tapahtunut huima digiloikka. Barometrin mukaan sähköisiä työtiloja ja pikaviestintävälineitä työssään käyttävien osuus kasvoi selvästi vuodesta 2019. Muutos näkyy kaikilla sektoreilla ja sosioekonomisissa ryhmissä.

Myös etätyö yleistyi selvästi vuodesta 2019. Vuonna 2020 palkansaajista 48 prosenttia oli tehnyt etätyötä. Moni teki etätyötä aiempaa useammin. Valtaosa eli 92 prosenttia etätyötä tehneistä oli tyytyväisiä etätyön sujumiseen koronatilanteen aikana. Koronapandemia toi etätyön tekemiseen lähes vuosikymmenen harppauksen.

Työolobarometrin ennakkotietojen mukaan koronapandemia myös lisäsi palkansaajien epävarmuutta työn menettämisestä vuoteen 2019 verrattuna, mutta selkeästi vähemmän kuin mikään aiempi talouskriisi Työolobarometrin 30-vuotisessa historiassa. Etätyö, lomautusten käyttö ja yrityksille luodut tukitoimet ovat lieventäneet palkansaajien irtisanomisen pelkoa aiempiin talouskriiseihin nähden.

Työolobarometri on vuodesta 1992 lähtien toteutettu otantatutkimus, joka seuraa työelämän laadun kehittymistä suomalaisten palkansaajien näkökulmasta. Tutkimuksen vuoden 2020 tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen yhteydessä elo- ja syyskuun aikana tekemiin puhelinhaastatteluihin. Vuonna 2020 tutkimukseen vastasi 1 647 palkansaajaa. Tutkimuksen tiedot voidaan työ- ja elinkeinoministeriön mukaan luotettavasti yleistää koskemaan työssä olevia palkansaajia koko Suomessa ja kaikilla sektoreilla. ×

Henrik Muukkonen

Työelämä. TEKin ja Insinööriliiton kyselytutkimuksen mukaan nuorista jäsenistä 87 prosenttia on sitä mieltä, että Suomessa tarvitaan työehtosopimuksia. Vain neljä prosenttia nuorista jäsenistä ei pidä niitä tärkeinä.

Toisaalta moni vastaajista esimerkiksi uskoo virheellisesti palkallisen vanhempainvapaan tai sairaan lapsen hoidon sekä sairasloman palkan tulevan työlainsäädännöstä työehtosopimuksen sijaan.

– Nuorilla on kova usko siihen, että työelämä kehittyy tulevaisuudessa parempaan suuntaan. Lähes puolet vastaajista on sitä mieltä, että työviikon pituus lyhenee jonkin verran tai merkittävästi seuraavan 20 vuoden aikana, sanoo TEKin työmarkkinajohtaja ja YTN:n puheenjohtaja Teemu Hankamäki (kuvassa).

Minimipalkkojen sekä palkan yleiskorotusten tiedettiin melko hyvin tulevan työehtosopimuksista. Hankamäen mielestä on tärkeää, että nuoret tietävät, mistä työehdot tulevat.

– Vain tietämällä työehtojen määräytymisen niihin voi vaikuttaa. Liitot edustavat työehtosopimusneuvotteluissa jäseniään. On hyvin paljon jäsenistä kiinni, millainen on tulevaisuuden työelämä. Tässä nuoret ovat avainasemassa, Hankamäki sanoo.

Kyselyssä myös luottamushenkilön tarpeellisuus nähtiin kiistattomana. Vain viisi prosenttia vastanneista ei pitänyt luottamushenkilöä tarpeellisena.

Tutkimuksen toteutti Aula Research Oy syksyn 2020 aikana Insinööriliiton ja Tekniikan akateemiset TEKin toimeksiannosta. Kyselyyn vastasi yhteensä 1 148 Insinööriliiton ja TEKin 18–35-vuotiasta jäsentä. ×

Tiina Henry-Biabaud

Työelämä. Suomalaisten muuttohalukkuus ulkomaille työn perässä on laskenut, kertoo konsulttiyhtiö Boston Consulting Groupin tuore raportti. Vuonna 2018 toteutetussa tutkimuksessa suomalaisten muuttohalukkuus oli vielä 67 prosenttia ja nyt se on 51 prosenttia.

Suomalaiset muuttaisivat mieluiten työn perässä länsinaapuriimme Ruotsiin. Muita suosikkeja ovat Saksa, Espanja ja Norja. Vuonna 2018 mieluisimmat kohdemaat olivat Britannia ja Yhdysvallat, mutta ne ovat pudonneet sijoille viisi ja kuusi.

Suomeen mieluiten töihin haluaisivat virolaiset, jotka olivat listan kärjessä myös vuonna 2018. Muut halukkaimmat töihin tulijat ovat Venäjältä, Latviasta, Turkista ja Kosovosta. ×

Henrik Muukkonen

Tutkimus. Turun PET-keskuksen tutkijat osoittivat, että päivän pituus vaikuttaa aivojen opioidivälittäjäaineiden toimintaan, ja sitä kautta mielialaan.

Tutkimuksen mukaan vuodenajat vaikuttavat tunteisiin ja sosiaaliseen elämään siten, että kielteiset tunteet vaimenevat kesäisin, kun taas vuodenajoittain vaihteleva ahdistuneisuushäiriö on yleisimmillään talven pimeinä kuukausina.

Tutkimus perustuu Turun yliopistollisen keskussairaalan ja PET-keskuksen suureen aivotietopankkiin, johon kootaan eri tyyppisiä aivokuvia laajoja analyyseja varten. ×

Henrik Muukkonen

Lue lisää: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/mediatiedote/vuodenaika-vaikuttaa-aivojen-toimintaan