Hyvällä henkilöstöjohtamisella yritys voi tehdä parempaa tulosta ja lisätä kannattavuuttaan, kerrotaan Aalto-yliopiston tutkimusraportissa Johtaminen ja tuottavuus - Henkilöstön johtaminen menestystekijänä.

– Hyvällä johtajuudella voi myös erottautua muista yrityksistä, tutkija, filosofian tohtori Ossi Aura toteaa.

Yksi raportin keskeisistä tuloksista on, että johtamisen, henkilöstön, työhyvinvoinnin ja osaamisen jatkuva kehittäminen näkyvät parempina käyttökatteina. Mitä paremmin yhtiö on sitoutunut kehittämiseen sitä paremmin se menestyy.

– Kymmenen prosenttia niistä yrityksistä, jotka tekivät henkilöstön kannalta oikeita päätöksiä, ylsi 15 prosenttia parempaan tulokseen kuin muut tutkimukseen osallistuneet, Aura kertoo.

Myös Hankenin henkilöstötalouden professori emeritus Guy Ahonen pitää johtamisen vaikutuksia merkittävinä.

– Hyvällä johtamisella voidaan yrityksen tulosta parantaa yhtä paljon kuin moninkertaistamalla yrityksen liikevaihto. Yrityksellä on vaihtoehtoina joko kolmin-nelinkertaistaa liikevaihto tai johtaa hyvin.

Tutkimuksessa tarkasteltiin metalli- alan pieniä ja keskisuuria yrityksiä vuosien 2008–2016 aikana. Yritysten henkilöstömäärä vaihteli 20–1 000 työntekijän välillä. Tarkastelussa keskityttiin mitattaviin yksiköihin, kuten tulokseen, liikevaihtoon, henkilöstöön ja käyttökatteeseen.

Kvartaali on liian lyhyt aika

Ahosen mukaan henkilöstön kyvykkyys tulee ottaa osaksi yrityksen strategiaa.

– Tästä ollaan vielä kaukana useimmissa suomalaisissa yrityksissä.

Ihminen on yrityksen merkittävä pääoma esimerkiksi innovaatio- ja tuotekehitystoiminnassa. Siksi ihmisten johtaminen on tulevaisuudessakin tärkeää. Tutkijoiden mukaan suomalainen johtajuus ja päätöksenteko kohentuu jatkuvasti, tosin pikkuhiljaa.

Raportin mukaan yrityksen hyvä tulos on seurausta johdon hyvistä käytännöistä. Toisaalta myös hyviin käytäntöihin siirryttiin, jos yrityksen tulos oli saatu nousuun.

Kummassakin tapauksessa johtamisen muutokset voitiin havaita vasta kahden tai kolmen vuoden kuluttua.

– Kvartaalit ovat liian lyhyt aika mitata muutoksia, sillä kehittäminen vie pitkän ajan, tekniikan tohtori, yrittäjä Jussi Kulla toteaa.

Tietoa kerättävä ja muutoksia tehtävä

Johtamisen ja kehittämisen tulee olla jatkuvaa.

– Täytyy kerätä tietoa muutoksista, henkilöstöstä, asiakkaista, taloudesta ja muokata johtamista niiden mukaan koko ajan, Aura toteaa.

Hänen mukaansa suurin osa suomalaista yrityksistä ei pohdi näitä asioita.

Kulla sanoo, että suurten yritysten johtajat eivät muuta johtamistapaansa, vaikka tilanteet muuttuisivat.

– Johtamisen painopiste on ylivoimaisesti ihmisissä, ei strategiaprosesseissa tai järjestelmissä, koska ne ovat helppoja. Ihmiset ovat haaste.

Tietoalan yritys Bisnoden johtajan Lauri Mähösen mukaan yritykset tekevät vain vähän pitkän ja lyhyen aikavälin yhteis- analyysiä, jossa arvioidaan asiakaskokemusta, henkilöstökokemusta ja taloudellista tulosta.

– Isoja yllätyksiä tulee siinä, mikä on henkilöstökokemus ja minkälainen asiakaskokemus, Mähönen toteaa.

Hän vertaa pelkästään asiakastyytyväisyyden mittausta autokauppaan. Myyjä myy asiakkaalle talvirenkaat puoleen hintaan kaupan päälle, jolloin asiakastyytyväisyys on korkea, mutta tuottavuus laskee. ×

Lähde: Ossi Aura, Juha Eskelinen, Guy Ahonen, Timo Kuosmanen: Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, Tieto- ja palvelujohtamisen laitos (2019): Johtaminen ja tuottavuus - Henkilöstön johtaminen menestystekijänä