Tekniikkaa on pidetty historialtaan varsin miehisenä alana, mutta tekniikan historiakaan ei ole mustavalkoinen. Ennakkokäsityksiin nähden naisia hyväksyttiin Suomessa varhain mukaan tekniikan alojen yhdistyksiin.

Ensimmäiset naiset pääsivät Suomessa opiskelemaan tekniikan alan oppilaitoksissa tutkintoa varten 1880-luvulla. Polyteknilliseen opistoon, josta tehtiin Teknillinen korkeakoulu vuonna 1908 ja sittemmin Aalto-yliopisto, kirjoittautui opiskelemaan noin 70 naista vuosina 1887–1917. Heistä ensimmäinen valmistui vuonna 1890, ja naisista 45 suoritti tutkinnon loppuun. Ajanjakson alkupuoliskolla naisia ei valmistunut läheskään joka vuosi, ja vuoteen 1911 mennessä 17 naista oli saanut tutkinnon valmiiksi. He olivat siten suomalaisten teknillisten yhdistysten todennäköisimpiä tulevia naisjäseniä.

Ennakkoluulojen murtamista

Ensimmäinen Suomessa teknilliseen yhdistykseen hyväksytty nainen oli arkkitehti Bertha Enwald vuonna 1898. Hän oli valmistunut neljä vuotta aiemmin ja liittyi jäseneksi Viipurin teknilliseen seuraan. Enwald työskenteli tuolloin Pietarissa, keisarikunnan pääkaupungissa, suomalaisen arkkitehdin toimistossa. Armoton työtahti ja rakentajien epäuskoinen suhtautuminen naiseen arkkitehtina saivat hänet kouluttautumaan uudelleen opettajaksi. Myöhemmin piirustuksenopettaja Bertha Enwald kunnostautui myös keksijänä. Hänen kehittämänsä Laite perspektiivipiirustuksen opettamista varten sai suomalaisen patentin numero 11404 vuoden 1927 alussa.

Ensimmäisten naisten yhdistysura jäi kuitenkin usein vaatimattomaksi. Naiset kuuluivat yhdistykseen vain muutaman vuoden. Syynä olivat niin työssä kohdatut käänteet ja vaikeudet, jotka saivat vaihtamaan ammattia, kuin perheen perustaminen, jolloin yhdistystoimintaan ei liiennyt aikaa. Monesti aviomies löytyi tekniikan piiristä, ja miehet pysyivät yhdistyksissä. Tekniikka kulki usein suvussa jälkikasvunkin ammatiksi.

Vaikka tekniikan alalla oltiin kenties valmiita naisten suurempaan rooliin yhdistyselämässä, yhteiskunta asetti monia rajoituksia, jotka vielä vuosikymmeniä estivät naisia saamasta näkyvämpää tai pysyvää asemaa tekniikan alan seuratoiminnassa. ×

Kirjoittaja on FT ja työskentelee tutkijana Aalto-yliopiston teollistumisen historian oppiaineessa.

Lisää aiheesta: Paju, Petri: ”Ensimmäiset naiset insinöörien ja arkkitehtien yhdistyksissä.” Tekniikan Waiheita 1/2018.

Suomen Polyteknillisen opiston opiskelijoita vuosina 1893–1894. Vasemmalla ensimmäisen vuosikurssin oppilas Wivi Lönn, edessä Bertha Enwald ja Henrik O. Kuhlefelt, keskellä Lars Sonck. Enwald oli ensimmäinen nainen, joka liittyi teknilliseen yhdistykseen. Lönnista ja Sonckista tuli suomalaisia arkkitehtisuuruuksia.

Kuva Teoksesta Tampereen jugend, 1982