METSästä löytää mielenrauhaa ja virkistystä. Se on todistettu lukuisilla tutkimuksilla.

– Muun muassa brittiläisten tutkijoiden Jo Bartonin ja Jules Prettyn vuonna 2010 kokoaman meta-analyysin mukaan mieliala kohenee jo viiden minuutin luontokäynneillä, tutkija Tytti Pasanen kertoo.

Pasanen viimeistelee Tampereen yliopistossa väitöskirjaansa luontoliikunnan ja hyvinvoinnin yhteyksistä.

– Tutkimukset todistavat verenpaineen ja sydämensykkeen laskevan metsässä liikuttaessa. Omissa metsä- ja puistokävelytutkimuksissamme havaitsimme lisäksi tarkkaavuuden ylläpidon parantuvan keskimäärin tunnin puistokävelyn sekä puolentoista tunnin metsäkävelyn jälkeen.

Pasasen mukaan metsän elvyttäviä elementtejä ovat muun muassa äänimaisema – luontoäänet ja hiljaisuus – sekä ilmanlaatu. Tarkkaavuus paranee koska aistiärsykkeitä on luonnossa vähemmän, joten keskittyminen itselle tärkeisiin asioihin on vaivattomampaa.

Jo metsän visuaalinen kauneus vaikuttaa ihmismieleen. Maantieteilijä Roger S. Ulrich havaitsi 1970-luvulla, että luontokuvat lisäsivät koehenkilöissä myönteisiä tunteita ja vähensivät pelkoa ja surua. Nyt aivosähkökäyristä nähdään samaa: luontokuvien katselu kuormittaa aivojamme vähemmän kuin kaupunkimiljöön katselu.

Japanissa metsässä rentoutumiselle on jopa oma käsitteensä: shinrin-yoku, forest bathing. Siellä hyvinvointia lisäävää metsäterapiaa alettiin kehittää 1980-luvulla, ja maassa onkin nyt viitisenkymmentä virallisesti hyväksyttyä terveysmetsää polkuineen.

Jos metsään ei pääse, kannattaa hakea hyvinvointia puistoista. Pasanen sanoo vaikutusten olevan tutkimusten perusteella lähes samanlaiset.

Myös puutarhanhoito edistää terveyttä.

– Mielialan kohenemisen lisäksi käsien multaan upottaminen vahvistaa vastustuskykyä.

Pasanen käy itse metsäkävelyllä viikoittain.

– Luonnossa on tilaa ajatella. Uusia ideoita tulee metsässä mieleen pinnistelemättä. ×