TÖISSÄ ULKOMAILLA

Kuva: Alamy

Kuva: Alamy

Väkilanta vei

Cubatãoon

Asioita voidaan tehdä hyvin ja oikein monilla eri tavoin.

Timo Toivasen ensimmäisiä oppeja Brasiliassa oli se, että palaverien väliin pitää jättää ainakin tunti tai ruokatauko.

– Työ on täällä samaa kuin Euroopassa. Ehkä täsmällisyyttä täytyy tähdentää hieman enemmän, Toivanen muotoilee diplomaattisesti.

Hän kertoo aluksi varanneensa palavereja peräkkäin, esimerkiksi kello 10–12 ja kello 12–14. Pian hän havaitsi, ettei se vetele eri aikakäsityksen takia. Erilainen aikakäsitys saattaa vaikuttaa Toivasen tulevaisuuteenkin.

– Jos hommat ovat pahasti kesken ”odotettuna päättymispäivänä”, täytyy työsopimusta jatkaa, Toivanen toteaa.

Itse työpaikka sijaitsee Yaran isossa lannoitekompleksissa Cubatãossa noin 70 kilometriä São Paulosta etelään. Toivasen erikoisalana ovat NPK-lannoitteet, jotka koostuvat typestä, fosforista ja kaliumista. Hän aloitti teknisen tuen päällikkönä vuoden 2018 syksyllä ja työtä on edessä vielä 1,5 vuotta, vähintään.

Brasiliassa Toivanen on viihtynyt. Työpäivät ovat noin 8-tuntisia, mutta viikkotyöaika hieman Suomea pitempi, 44-tuntinen. Lomaa on 35 päivää eli 7 viikkoa.

Viihtymistä ja arjen sujumista on edesauttanut vaimo Anna-Kaija, joka on ollut mukana lähes kaikilla ulkomaankomennuksilla. Hän on kouluttautunut hoitoalalle ja välillä hoitanut lapsia saadakseen järkevää tekemistä.

Timo Toivanen on ollut koko elämänsä ajan myös ahkera opiskelija. Insinöörin lisäksi hän on opiskellut työn ohessa DI:ksi Lappeenrannassa ja hankkinut eMBA-tutkinnon Turusta.

Kaikenlaisten ihmisten kanssa voi ja pitääkin tulla toimeen.

Mutkien kautta maailmalle

Timo Toivasen isä työskenteli aktiivivuosinaan Metsäliiton Äänekosken paperitehtaalla. Hän itsekin teki kesä­töitä 16-vuotiaasta asti isolla ja turvallisella työnantajalla.

Toivanen tutustui Kemiraan – 1920 perustettuun Valtion Rikkihappo- ja Superfosfaattitehtaaseen – kesätöissä Kokkolan rikkihappotehtaalla jo 1986. Hän oli aloittanut Kokkolan tekussa 1985 ja valmistui prosessi- insinööriksi neljän opiskeluvuoden jälkeen.

Parhaana kesätyöpaikkanaan hän pitää kuitenkin vaaitsijan työtä kesällä 1988 Tie- ja vesilaitoksen TVL:n siltatyömaalla. Työmaa oli naapurikunnassa, joten Äänekoskella asuva nuorukainen sai normaalitöistä sekä päivärahaa että kilometrikorvausta.

– Ostin hyvillä kesäansioilla sitten oikein hienon kellon.

Opiskelujen jälkeen Toivanen aloitti Äänekosken paperitehtaassa, mutta neljän kuukauden työskentelyn jälkeen hän haki töihin marraskuussa 1989 Kemiran lannoiteyksikköön. Samalla tiellä hän on edelleen.

Timo Toivasen ulkomailla työskentelyn tukena on ollut joka komennuksella vaimo Anna-Kaija. Myös viihtyisä ja turvallinen kerrostaloasuminen São Paulossa auttaa ekspatriaattia sopeutumaan.

Vähän oudompia: Kiina ja Saudi-Arabia

Toivanen on työskennellyt 30-vuotisesta urastaan Kemira-Yaralla puolet lähetettynä työntekijänä ja puolet kotimaassa. Ekspatriaattivuodet ovat kuluneet Kiinassa 1998–2002, Englannissa 2003–2005, Saudi- Arabiassa 3 kuukautta 2011 ja Belgian Brysselissä 2012–2018.

Ensimmäinen ulkomaankokemus oli komennus Kiinaan. Zhanjiangiin Toivasen perhe lähti omaisuus matkalaukuissa. Työnä oli ajaa ylös NPK-lannoitteita tekevä tehdas.

– Neljässä vuodessa oppi, että kaikenlaisten ihmisten kanssa voi ja pitääkin tulla toimeen. Aluksi meitä suomalaisia pidettiin niin erikoisina ilmestyksinä, että paikalliset tulivat koskettamaan ihoamme. Vähän oudoltahan se tuntui, Toivanen muistelee.

Yhtenä ääripäänä hän pitää Saudi-Arabian kolmen kuukauden keikkaa 2011. Paikalle tarvittiin Yaran tukea, kun uusi fosforihappotehdas käynnistettiin. Yaralaisia oli matkassa kaksi miestä, ja Toivasen vaimo ei ollut tällä kertaa mukana.

– Tilaaja vaati käynnistysvaiheessa meitä olemaan paikalla 24/7, joten vuorokaudet menivät puoliksi. Koska John oli minua vanhempi, minä otin kaikki 12 tunnin yövuorot, Toivanen muistelee.

– Teimme kahteen pekkaan töitä 12 viikkoa putkeen. Vapaapäiviä oli kahdeksan, joten olihan se rankkaa.

Englannissa Timo Toivanen työskenteli kehitysinsinöörinä lannoitetehtaalla. Komennus oli monella tapaa opettavainen. Tehtaalla brittien työasu oli kauluspaita ja kravatti – työtakki puettiin niiden päälle – ja johtamistapa hyvin muodollinen. Kehitysinsinöörin kehitysintoa esimies hillitsi jo ensimmäisissä kahdenkeskisissä palavereissa.

– Päällikkö sanoi minulle, että täällä ei ole mitään kehitettävää. Vähän kaikessa tuntui olevan ajatuksena, että brittiläinen tapa tehdä asiat on ainoa oikea.

Timo Toivanen kokee itsensä ensisijaisesti ongelmanratkaisijaksi. Työvuosia on jäljellä vielä joitakin Brasilian jälkeenkin. Siinä ehtii ongelmanratkaisija vaimoineen ehkä tehdä vielä yhden keikan. ×

Asioita voidaan tehdä hyvin ja oikein monilla eri tavoin.

Maa iso kuin maanosa

Brasilia on Etelä- Amerikan ylivoimaisesti suurin maa: 8,5 miljoonaa neliökilometriä, josta maa-aluetta 8,35 miljoonaa neliökilometriä. Pinta-alaltaan maa on kaksi kertaa suurempi kuin EU ja vain hieman pienempi kuin Yhdysvallat.

Maassa on 208 miljoonaa asukasta. Bruttokansantuote asukasta kohden on 14 200 euroa vuodessa (Suomi 40 500 e/v). Keskipalkka on 492 e/kk (Suomi 3 194 e/kk).

Brasiliassa on 11 000 ammattiliittoa, ja järjestäytymisaste 19 prosenttia (Suomi 65 %). Työssäkäyviä on 104 miljoonaa. Työssäkäyntiaste on 62 prosenttia (Suomi 59 %).

Maa on Etelä-Amerikan vapaakauppa-alueen Merco- surin (295 miljoonaa asukasta) suurin jäsen.

Brasilia on maailman kahdeksanneksi suurin kansantalous. Päätuotteita ovat kahvi, soija, vehnä, riisi, maissi, sokeriruoko, kaakao, sitrushedelmät ja naudanliha. Teollisuustuotteista tärkeimpiä ovat tekstiilit, kengät, kemikaalit, sementti, puutavara, rautamalmi, teräs, lentokoneet, moottorit ja niiden osat. Suurimmat vientimaat ovat Kiina, 22 prosenttia ja Yhdysvallat, 13. Suurimmat tuontimaat ovat Kiina, 18 prosenttia ja Yhdysvallat, 17.

Tuloeroja kuvaava Gini- kerroin: 0,54. Luku on Etelä- Amerikan korkein. Gini-kertoimen suurin mahdollinen arvo on yksi. Tällöin suurituloisin tulonsaaja saa kaikki tulot. Pienin mahdollinen Gini- kertoimen arvo on 0, jolloin kaikkien tulonsaajien tulot ovat yhtä suuret (Suomi 0,25).

Elinajanodote Brasiliassa on naisilla 78 vuotta ja miehillä 70 vuotta. Syntyvyys: 1,75 lasta/nainen (Suomi 1,65 lasta /nainen). ×

Lähteet: CIA The World Factbook ja ILOSTAT

Kuva: Alamy

Harkitsetko ulkomaille töihin lähtemistä?

TEKin jäsenillä on käytössään monipuolinen korkeakoulu­tetuille suunnattu Goin­Global-palvelu, josta löydät muun muassa:

× Maakohtaisia vinkkejä ympäri maailman: hakemus- ja CV-mallit, ohjeita työhaastatteluun, työnantajalistaukset toimialoittain.

× Yli 16 miljoonaa työ- ja harjoittelupaikkaa yhden haku­toiminnon alla.

× Tietoa kattavasti Yhdysvalloissa työskentelystä.

× Tietoa sekä opiskelijoille että jo pitkään työelämässä olleille.

Tutustu palveluun: www.tek.fi/goinglobal

Jaa artikkeli