Tukkimittari näkee sisäisen kauneuden

Kun Jere Heikkinen kuuli, että Lappeenrannan Tukkikadulta on vapautumassa toimitila, hän ilmoitti heti ottavansa sen. Minne maailman johtava tukkiröntgenvalmistaja Finnos Oy muka sopisi paremmin, toimitusjohtaja myhäili.

Finnos syntyi, kun sahateollisuuden röntgentekniikan pioneeri Bintecin perustaja jäi eläkkeelle ja henkilöstö osti liiketoiminnan. Toimitusjohtajan rooli lankesi sovellettua ja teoreettista matematiikkaa opiskelleelle diplomi-insinööri Heikkiselle.

– Hyvä niin. Olen sopeutuvainen ja kyllästyvää sorttia. Tässä roolissa riittää vaihtelua ja rallia, hän kertoo.

Heikkisen tiimi pyyhkäisi pöydän tyhjäksi ja aloitti kehitystyön. Viidessä vuodessa lappeenrantalainen startup on pannut hösseliksi. Nyt Suomen kaikesta sahatavaran raaka-aineesta yli 60 prosenttia kulkee Finnoksen FUSION-tukkimittarien kautta.

Kun tukki liikkuu sahan linjastolla, Finnoksen mittarin 17 erilaista kameraa nappaa tukista yli sata parametriä alle puolessa sekunnissa. Tukkimittari ”näkee” röntgen- ja lasertekniikan avulla tukin läpi ja tukki voidaan lajitella sen koon ja sisäisen laadun perusteella.

Heikkisen mukaan laatu on tärkeä tieto. Pieleen sahattu tukki joutaa selluksi tai poltto­aineeksi, ja silloin sen arvo laskee dramaattisesti.

– Tähän perustuu mittarimme hyöty: oikein lajitellusta tukista tulee lopputuote, joka siitä tukista on kannattavinta tehdä. Keskisuurella sahalla lisäarvoa syntyy muutama euro raaka-ainekuutiota kohti. Vähemmän hävikkiä on myös hyvä uutinen ympäristölle.

Heikkisen mukaan Suomen sahateollisuuteen on muodostunut jo ”Finnos-standardi”.

Noin 80 prosenttia Finnoksen liikevaihdosta näyttää Heikkisen mukaan tulevan tänä vuonna ulkomailta. Kotimaassakin riittää markkinoita.

– Toimitamme Metsä Fibren Rauman sahalle tekoälyyn perustuvan järjestelmän, joka jatkuvasti optimoi sahausprosessia.

Korona moukaroi myös Finnosta ja sen asennustoiminta tyssäsi melkein puoleksi vuodeksi. Organisaatio keskittyi kehittämään uusia tuotteita. Sitten ihmiset alkoivat kunnostaa kotejaan ja syntyi remonttibuumi.

– Sahateollisuus elpyi. Sahoilla on viimein mahdollisuus paikata investointivelkaansa. Meillä tulee pitämään kiirettä! ×

Lue lisää ja katso toimitusjohtaja Jere Heikkisen videohaastattelu verkosta: lehti.tek.fi

Teksti Katariina Rönnqvist

Biohajoava implantti vähentää kärsimystä

Tamperelaisen Bioretecin tuotteet hoitavat murtuneet luut ja helpottavat erityisesti lapsipotilaiden elämää.

Timo Lehtonen ja Kimmo Lähteenkorva pitävät työstään Bioretecissä, koska yrityksen biohajoavat implantit parantavat varsinkin lasten terveyttä ja hyvinvointia.

– Perinteiset metalliset implantit, kuten titaaniruuvit ja -levyt, poistetaan erityisesti lapsikirurgiassa usein erillisellä leikkauksella. Tämä tuottaa turhaa kärsimystä ja terveysriskejä potilaille sekä kustannuksia terveydenhuollolle, kertoo Bioretecin toimitusjohtaja Timo Lehtonen.

– Aikuiset murtavat luitaan esimerkiksi talvella liukastuessaan tai urheillessaan. Lapset taas murtavat käsiään erityisesti trampoliinilla hyppiessään, Bioretecin teknologiajohtaja Kimmo Lähteenkorva sanoo.

Kun luu paranee, biohajoavat implantit poistuvat elimistöstä luonnollisella tavalla, ja koska uusinta- tai poistoleikkausta ei tarvita, ne myös parantavat elämänlaatua.

Parhaillaan yritys kehittää magnesiumpohjaisia tuotteita, jotka tulevat kilpailemaan perinteisten metalli-implanttien kanssa ja laajentamaan markkinoita.

Bioretecin juuret juontavat 1970-lukuun, jolloin Tampereen yliopiston professori Pentti Törmälä aloitti tutkimuksen ja tuotekehityksen biohajoavien polymeeristen implanttien parissa.

– Ihmiset ovat innostuneita tekemään ja kehittämään Bioretecin tuotteita, mitä on ilo katsella, kehuu Lehtonen.

– Pienessä firmassa pääsee näkemään tuotteen kehityksen alusta loppuun. Kaikki tuntevat hyvin toisensa ja pelaavat yhteen, Lähteenkorva jatkaa.

Biohajoavuutta testataan säilyttämällä implantteja keinotekoisissa kehon nesteitä imitoivissa nesteissä vähintään 12 viikkoa.

– Lisäksi testaamme tuotteita luissa sekä mekaanisesti että biomekaanisesti esimerkiksi porsaanluilla tai keinoluilla. Teetämme bioyhteensopivuuskokeita myös eläinten tai ihmisten soluilla, Lähteenkorva sanoo.

Työskentely laboratoriossa on korona-aikana tarkkaan suunniteltua. Laboratoriossa on maksimissaan kaksi henkeä samaan aikaan maskit päällä.

– Korona on kuormittanut terveydenhuoltoa globaalisti, ja useita kiireettömiä leikkauksia on vähennetty, mikä on tuonut haasteita toimintaamme. Tuotantomme on kuitenkin toiminut hyvin, Lehtonen kertoo.

Kansainvälisestä viennistä huolimatta Bioretec haluaa pitää tuotantonsa ja tuotekehityksensä Tampereella.

– Suomalaiset ovat edelläkävijöitä biomateriaalialan insinöörikoulutuksessa, ja myös alan akateeminen julkaisutaso on korkeatasoinen, Lehtonen sanoo. ×

Lue lisää ja katso teknologiajohtaja Kimmo Lähteenkorvan videohaastattelu verkosta: lehti.tek.fi

Teksti Matleena Kantola

Täsmäohjelmisto vei turkulaiset maailmalle

 – ON HIENOA, että samalla kun tehostamme asiakkaidemme toimintaa, niin myös autamme ihmisiä parantamaan elämänlaatuaan. Automatisoimme rutiinitöitä, jolloin ihmiset pystyvät keskittymään innovatiiviseen työhön, ohjelmistotalo Cadmaticin toimitusjohtaja Jukka Rantala (lehden kansikuvassa oikealla) sanoo.

Hän uskoo, että kasvu ei onnistu ilman osaavia ihmisiä. Siksi yritys tekee oppilaitosyhteistyötä.

– Kasvu ei ole vain myynnin, vaan myös henkilöstön kasvua. Tarvitsemme vastuullisia ihmisiä, jotka voivat kehittyä tuotekehitys-, asiakaspalvelu-, myynti- ja johtotehtäviin, sekä kansainvälistä osaamista, Rantala linjaa.

Cadmatic on jo kansainvälisesti menestyvä suunnittelu- ja tiedonhallintaohjelmistojen kehittäjä laiva- ja prosessiteollisuudelle. Rantala haluaa voimakasta kasvua erityisesti laitossuunnitteluohjelmistojen kansainvälisillä markkinoilla sekä uutena liiketoimintana rakennusteollisuudesta.

– Tästä syystä koulutus ja yhteistyö oppilaitosten kanssa on meille hyvin tärkeää. Pyrimme tarjoamaan kesätöitä ja lopputyömahdollisuuksia alan opiskelijoille, koska sitä kautta voimme saada tulevaisuuden tekijöitä.

Cadmatic tarjoaa 3D-pohjaisia suunnittelu­ohjelmistojaan opiskelijoille veloituksetta opiskelukäyttöön. Esimerkiksi tekniikan alan yliopistot käyttävät ohjelmistoja.

– Kun nuoret käyttävät ohjelmistojamme harjoitustöissään, tulevat teollisuuden työkalut heille tutuiksi. Kun he valmistuvat, he voivat helpommin päästä meille tai asiakkaillemme töihin.

Cadmatic on globaali toimija. Sen liikevaihdosta 75–95 prosenttia on kansainvälistä. Asiakasorganisaatioita on yli 6 000 ja 60 eri maassa. Toimistoja yrityksellä on 17 eri maassa.

– Meillä on suhteellisen kapean sektorin tuote, mutta globaali toiminta, Rantala tiivistää.

Cadmatic sai alkunsa, kun Elomatic-insinööritoimiston työntekijät alkoivat 1980-luvun puolivälissä kehittää sisäiseen käyttöön tietokoneavusteista suunnittelujärjestelmää. Elomaticin asiakkaat kiinnostuivat ohjelmistosta ja Cadmatic yhtiöitettiin 1990-luvun alussa. Yritys kasvoi orgaanisesti vuoteen 2015 saakka, jolloin se osti hollantilaisen kumppaninsa ja sen toiminta tuplaantui. Pari vuotta sitten Cadmatic osti suomalaisen ohjelmistoyritys Kymdata Oy:n, jolloin sen portfolio laajeni sähkösuunnitteluohjelmistoihin. ×

Lue lisää ja katso toimitusjohtaja Jukka Rantalan videohaastattelu verkosta: lehti.tek.fi

Teksti Katariina Rönnqvist

Tamperelaisten tarkka laser on ase syöpää vastaan

– Olemme olleet todella lähellä konkurssia, Modulightin toimitusjohtaja Seppo Orsila sanoo.

Väitettä on vaikea uskoa, kun katsoo hervantalaista laseryhtiötä tänä päivänä. Yritys on ollut voitollinen vuodesta 2014 ja useana vuonna yksi kannattavimpia teollisuusyrityksiä Suomessa. Sen vuosittaisesta liikevaihdosta noin 98 prosenttia tulee viennistä.

– Varsinkin Amerikassa moni kokee Suomen perämetsäksi. Olemme kuulemma Länsi-Siperia. Mutta en keksi Piilaaksosta yhtään sellaista isoa teknologiayritystä, joka ei tavalla tai toisella olisi meidän asiakkaamme tai osoittanut kiinnostusta meihin.

Orsila kiittelee onneaan, mutta onnen piikkiin hän ei voi kaikkea menestystä panna. Orsila listaa valttikorteiksi osaamisen, heterogeenisen työporukan ja systemaattisen yrityksen rakentamisen.

Modulightin juuret ovat Tampereen teknillisessä yliopistossa. Yrityksen perustajat ovat entisiä TTY:n tutkijoita, mutta nykytyöntekijät ovat monipuolinen porukka. Orsila iloitsee, että työntekijöiden ikäjakauma on 18–60-vuotta, naisia on 40 prosenttia ja koulutustaustoja on diplomi-insinööreistä molekyylibiologeihin.

– Pitkässä juoksussa poikkitieteellinen tiimi voittaa spesialisoituneen ja homogeenisen tiimin ongelmanratkaisussa.

Orsila tiimeineen teki aikanaan kaksi valintaa, jotka näyttäytyvät nyt menestyksen avaimina: he päättivät keskittyä syöpähoitojen vaatimiin lasereihin ja Amerikan markkinoille. Tarkka fokus tuotti tulosta ja nykyään monella Yhdysvaltojen ja Euroopan parhaalla syöpäsairaalalla on Modulightin laserit.

Orsilan mukaan terveysteknologia ei kuitenkaan riitä pitämään heidän omaa lasertehdastaan pystyssä. Nykyään Moduligt kehittääkin lasereita myös genetiikkaan, silmälääketieteeseen sekä auto- ja satelliittiteollisuuteen.

Nyt Orsila on siinä pisteessä, että yrityksellä on mennyt tarpeeksi pitkään riittävän hyvin, ja Orsila voi nostaa jalkansa investointijarrulta.

– Kohta meille tulee Japanista huippulaatuinen elektromikroskooppi. Investoimme myös 23 miljoonaa euroa tehtaamme laajentamiseen. ×

Lue lisää ja katso toimitusjohtaja Seppo Orsilan videohaastattelu verkosta: lehti.tek.fi

Teksti Katariina Rönnqvist

Turku lämpenee pian kokonaan uusiutuvalla energialla

Turku Energian tuotanto on jo 80-prosenttisesti uusiutuvaa ja 100 prosentin tavoite häämöttää lähellä.

– Aloitimme maratonjuoksun kohti hiilineutraaliutta jo vuosituhannen vaihteessa, kun lähdimme kehittämään omaa energiantuotantoa, kertoo toimitusjohtaja Timo Honkanen.

– Työni suola on, että voin viedä konkreettisesti eteenpäin kotiseutuni energia-alan muutosta, komppaa tuoteryhmäpäällikkö Lotta Lyytikäinen.

Yhtiön hybridistrategiassa kaikki munat eivät ole samassa korissa. Turku Energian kaukolämpö tuotetaan Naantalin biopolttoaineita polttavassa monipolttoainelaitoksessa ja muissa pienemmissä laitoksissa Turun seudulla. Esimerkiksi Kakolan lämpöpumppulaitos tuottaa kaukolämpöä ja -jäähdytystä puhdistetusta jätevedestä.

– Tällä hetkellä suunnittelemme geotermisen lämpölaitoksen perustamista. Tutkimme myös Turun vesilaitoksen kanssa, voiko lämpöä ottaa talteen jäteveden lisäksi myös puhtaasta vedestä, Honkanen sanoo.

Lisäksi energiayhtiö toimittaa aurinkopaneeleita Turun Meyerin telakalle, sekä sähköautojen ja -bussien latauspalveluita.

– Hiilineutraalius ei ole pelkästään ympäristöteko, vaan myös talousteko. Tuottomme kasvaa, mutta asiakashintamme laskevat.

Lotta Lyytikäinen pitää työnsä monipuolisuudesta.

– Työpisteelläni korkokengät ja turvakengät ovat sulassa sovussa. Ennen koronaa saatoin aamulla olla sidosryhmän kanssa pelletin polttolaitoksella turvakengät jalassa, illalla taas asiakastilaisuudessa korkokenkien kanssa, Lyytikäinen kertoo.

Taloyhtiöt ja omakotitaloasiakkaat ovat suurimpia asiakasryhmiä.

– Tiimissämme tarkistan esimerkiksi, miten taloyhtiön lämmitys toimii, tarvitseeko lämmönjakokeskus uusia, tai miten varautua linjasaneeraukseen. Käymme myös usein taloyhtiön kokouksissa kertomassa lämmityksen ajankohtaisista asioista, Lyytikäinen kertoo.

Yhä useampi asiakas haluaa ostaa sataprosenttisesti vihreän kaukolämmön.

– Tärkeintä koko energiantuotannossa on päästä eroon fossiilisista polttoaineista. Polttaminen on siirtymäajan teknologiaa, ja lämpöä pyritään tekemään yhä enemmän lämpöpumpuilla tai hukkalämmöstä.

Hiilineutraaliuden jälkeen seuraava tavoite onkin hiilinegatiivisuus, jolloin toiminta sitoo enemmän hiiltä ja poistaa sitä ilmakehästä. ×

Lue lisää ja katso tuoteryhmäpäällikkö Lotta Lyytikäisen videohaastattelu verkosta: lehti.tek.fi

Teksti Matleena Kantola

Ilmanpuhdistinyritys sai nostetta koronasta

Toisin kuin monelle muulle, pandemia oli lappeenrantalaiselle UniqAirille yllättävä onnenpotku.

UniqAir tuottaa ilmanpuhdistimia esimerkiksi koulujen ja terveyskeskusten käyttöön. Koronan myötä yhä useampi kiinnittää huomiota kodin, toimiston tai liiketilan hengitysilman laatuun.

– Parasta on, että teemme sellaista liiketoimintaa, mikä tuottaa ihmisille lisää terveyttä ja hyvinvointia. Meillä on hyvä henki ja aamuisin on mukava lähteä töihin, toimitusjohtaja Panu Riikonen sanoo.

– Olemme toimittaneet laitteita esimerkiksi työpaikkojen asiakaspalvelutiloihin. Olemme saaneet myös uusia asiakasryhmiä kuten apteekkeja ja ravintoloita. Asiakkaita ovat esimerkiksi Naughty Burger ja Henri Alénin ravintolat.

Korona on Riikosen mukaan tehnyt ilmanpuhdistusmarkkinoista villin lännen. Jotkin ilmanpuhdistuslaitteet tuottavat ilmaan otsonia tai hapettavia radikaaleja. Molemmat näistä ovat haitallisia ihmisille.

– Kaikki tuotteemme ovat Teknologian tutkimuskeskus VTT:n testaamia ja Työterveyslaitoksen mittaamia. Laitteidemme passiivinen puhdistusmenetelmä perustuu aktiivihiiliteknologiaan, joka poistaa myrkyllisiä kaasuja ilmasta, eikä lisää mitään ilmaan.

Vaikka korona-exit häämöttää näköpiirissä, sisäilmaongelmat eivät lopu. Hyvä sisäilma voi jopa vähentää työpaikkojen sairaspoissaoloja.

UniqAirin tuotekehitystiimin vetäjä Esa Malinen kehittää ilmanpuhdistimien tekoälyä. Tekoälyn avulla ilmanpuhdistin seuraa omaa toimintaansa, ja ilmoittaa, kun suodatin pitää vaihtaa.

UniqAiria työllistää myös uusien kansainvälisten markkinoiden avaaminen. Uusi tytäryhtiö on syntymässä Saksaan, ja lisäksi yrityksen verkosto ulottuu Kanadasta Japaniin ja Lähi-itään.

UniqAirin tuotanto, tuotekehitys ja tukitoimet alueellista myyntiä lukuun ottamatta pysyvät Lappeenrannassa. Yritys aikoo jatkossakin rekrytoida Lappeenrannan teknillisen yliopiston osaajia.

– Olen innoissani tuotekehityksestä ja tekoälyteknologian kehittämisestä. Minulle on tärkeää se mitä kehitämme ja minkä takia. Porukka on hyvä ja työtehtäväni ovat kiinnostavia, itsekin LUTin kasvatti Malinen sanoo. ×

Lue lisää ja katso tuotekehitystiimin vetäjä Esa Malisen videohaastattelu verkosta: lehti.tek.fi

Teksti Matleena Kantola