Työ- ja elinkeinoministeriö julkisti elokuussa selvityksen kilpailukieltosopimusten käytön rajoittamisen vaihtoehdoista. Aihe on todella tärkeä TEKin jäsenten kannalta ja kilpailukieltojen käyttöön tulisi etsiä vaihtoehtoja. Kilpailukieltosopimukset ovat yleistyneet viime vuosien aikana merkittävästi ja yhä useammalle sitä ehdotetaan työsopimusta laadittaessa.

TEKin mielestä olisi tärkeää, ettei perusteettomia kilpailukieltolausekkeita käytettäisi. Käytännössä kaikkiin työtehtäviin voidaan asettaa kilpailukielto, vaikkei sillä olisi perustetta. Työntekijän on vaikea tietää, onko peruste aito vai ei. Kun työntekijälle on asetettu kilpailukielto ja hän haluaisi vaihtaa työpaikkaa, niin hänen on vaikea tietää, onko juuri hänen työsopimuksessaan oleva kielto aiheellinen vai ei. Ainoastaan oikeudessa riitauttaminen toisi asiaan lopullisen ratkaisun.

Yksi keino voisi olla se, että työnantajalle kilpailukiellon asettaminen olisi vastikkeellinen. Nyt se on käytännössä riskitön työnantajalle ja työnantajan on helppo asettaa se työsopimuksiin. Ainoastaan yli 6 kuukauden pituisissa kilpailukielloissa työnantaja joutuu maksamaan korvausta. Enintään 6 kuukauden pituisissa kilpailukielloissa työnantajan ei tarvitse korvata työntekijälle mitään. Vastikkeellisuus antaisi työnantajalle aiheen pohtia tarvetta asettaa kilpailukielto työsopimukseen. Myös salassapitosopimuksilla voidaan suojata työnantajan liikesalaisuuksia, joita kilpailukieltosopimuksilla yleensä pyritään suojelemaan.

Toinen tärkeä keino voisi olla se, että työnantajan tulisi perustella nimenomaisessa työsuhteessa se, mitä he katsovat olevan kilpailevaa toimintaa. Mikäli kilpailevaa toimintaa ei ole lainkaan määritelty työsopimuksessa, niin se jää epämääräiseksi ja työntekijä joutuu itse pohtimaan, mikä on sopimuksen vastaista toimintaa. Työntekijän harkitessa työpaikan vaihtoa asia voi olla hankala nostaa esiin työnantajan kanssa. Parasta olisi käydä asia läpi ja kirjata se jo työsopimusta tehtäessä, jotta molemmat osapuolet tietäisivät, mikä on sopimuksen vastaista ja mikä on sallittua. ×

Kirjoittaja työskentelee TEKissä lakimiehenä.

Talous. Oxford Economics toteutti Akava Worksin tilauksesta analyysin tutkimustiedosta, joka koskee EU:n makrotaloudellisia vaikutuksia.

Elokuussa julkistetun raportin mukaan EU-jäsenyys on tukenut Suomen talouskasvua. Arvioiden mukaan bruttokansantuote Suomessa asukasta kohti on EU-jäsenyyden myötä kasvanut 1,2–1,7 prosentilla.

Vaikka EU-jäsenyyden kokonaisvaikutuksesta työpaikkoihin on olemassa hyvin vähän tutkimustietoa, arviossa on kuitenkin esitetty, että EU:n avulla on syntynyt 40 000 uutta työpaikkaa, mikä vastaa 1,4 prosenttia työvoimasta vuonna 2017. ×

Edunvalvonta. Akava perustaa vuoden 2020 alussa toimiston Brysseliin hoitamaan Akavan liittojen jäsenten EU-edunvalvontaa. Pitkän aikavälin tavoitteena on rakentaa yhteinen edunvalvontakonsepti pohjoismaisten sisarjärjestöjen kanssa.

EU-tasolla tehdään laajasti työlainsäädäntöä, työaikoja koskevia linjauksia, samapalkkaisuusasioita ja työsuojelua koskevia päätöksiä. Myös työelämän muutos ja digitalisaatio edellyttävät yhteisten eurooppalaisten pelisääntöjen luomista työmarkkinoille, Akava perustelee hankettaan.

Akavan toimistoon liittyy myös Ylemmät Toimihenkilöt YTN, joka samalla irtautuu palkansaajajärjestöjen EU-edustusto FinUnionsin jäsenyydestä vuoden 2020 alussa. ×

Tekniikka. Tänä vuonna 50-vuotta täyttävä Tekniikan museo on käynnistänyt rahankeräyskampanjan, jonka tarkoitus on varmistaa, että suomalaisella tekniikalla ja teollisuudella on jatkossakin arvoisensa museo.

Lahjoituksen voi tehdä yritys, yhteisö tai yksityishenkilö. Yli 1 000 euroa lahjoittaneiden nimet julkaistaan museon kotisivuilla ja aulatilassa.

Myöhemmin syksyllä museo käynnistää myös joukkorahoituskampanjan.

Juhlavuosi huipentuu lapsille suunnatun Kummituksen keksintökoje -näyttelyn avautumiseen marraskuussa. Sen kunniaksi isänpäiväviikonloppuna 9.-10.11. vietetään museolla koko perheen ilmaista tapahtumaviikonloppua. ×

Lisätietoa: tekniikanmuseo.fi/lahjoita