Julkisuudessa puhutaan paljon työelämää jäykistävästä sääntelystä. On korkea aika puuttua keskeisesti asiantuntija- ja esimiestyötä jäykistävään sääntelyyn, kiteyttää TEKin neuvottelujohtaja Teemu Hankamäki.

Tällä hetkellä joka kolmannella yrityksessä työskentelevällä TEKin jäsenellä on työsuhteen päättymisen jälkeen voimassa oleva kilpailukieltosopimus, mikä rajoittaa huomattavasti mahdollisuuksia työpaikan valintaan. Lisäksi TEKin jäsenistä 74 prosentilla on liikesalaisuuksia koskeva salassapitosopimus.

Joka kolmas kilpailukiellosta sopineista tekkiläisistä sanookin, että kilpailukielto on rajoittanut halua vaihtaa työpaikkaa. Tiedot käyvät ilmi Akavan keväällä toteuttamasta kyselystä.

– On huolestuttavaa, että asiatuntijoiden liikkuvuutta pyritään sääntelemään samanaikaisesti sekä kilpailukielto- että salassapitosopimuksilla. Niistä on tullut selvästikin automaatio, eikä aina pohdita, onko niille oikeasti tarvetta, tai edes laillisia perusteita sopimuksen solmimiseen, Hankamäki arvioi.

– Työmarkkinoilla vallitsee tällä hetkellä kohtaanto-ongelma eli yritykset eivät löydä tarvitsemaansa osaamista. Ei ole tarkoituksenmukaista, että osaavan työvoiman liikkumista rajoitetaan tällä tavoin, Hankamäki jatkaa.

Keskusjärjestömme Akava onkin esittänyt työ- ja elinkeinoministeriölle, että kilpailukielto- ja salassapitosopimusten epäselvistä käytännöistä ja epäkohdista teetettäisiin vielä tällä hallituskaudella selvitys, jonka pohjalta lainsäädäntöä voitaisiin uudistaa.

Joka toisessa uudessa työsopimuksessa kilpailukielto

Kilpailukieltosopimusten määrä on kolminkertaistunut 2000-luvulla. Noin joka toisessa TEKin jäsenen uudessa työsopimuksessa on kilpailukieltoehto.

– Työsopimuslaissa pitäisi säätää kaikkiin kilpailukieltoihin lakisääteinen korvaus. Esimerkiksi työnantaja voitaisiin velvoittaa maksamaan korvausta kilpailukiellon osalta, Hankamäki pohtii.

Tällä hetkellä kilpailukieltosopimuksen piirissä olevista tekkiläisistä vain seitsemän prosenttia on sopinut, että työnantaja maksaa korvausta kilpailukiellon aikana.

Noin kaksi viidestä on sopinut kilpailukieltoehdon rikkomisesta johtuvasta sopimussakosta. Vajaalla viidenneksellä kilpailukieltosopimus on voimassa yli kuusi kuukautta.

– Pituutensa ja sopimussakon suuruuden vuoksi sopimukset saattavat olla osittain mitättömiä lain näkökulmasta. Varmuuden vuoksi tehtävistä kilpailukieltosopimuksista on enemmän haittaa kuin hyötyä, Hankamäki arvioi.

Salassapitoehtojen villi länsi

Hankamäen mukaan myös työntekijöiden salassa­pitosopimusten pelisääntöjä pitäisi täsmentää. Salassapitosopimuksen tehneistä tekkiläisistä kaksi viidestä ilmoittaa, että salassapitosopimus on voimassa yli vuoden, käy ilmi Akavan kyselystä.

– Salassapitoehtojen voimassaoloaikaa tulisi rajoittaa samalla tavalla kuin on tehty kilpailukieltojenkin osalta. Nyt sopimuskäytännöt ovat hyvinkin kirjavia ja sekavia.

Salassapitoehtojen uudistaminen on tällä hetkellä ajankohtaista. Työ- ja elinkeinoministeriön työryhmä on saanut valmiiksi ehdotuksensa uudeksi liikesalaisuuslaiksi, jolla toimeenpannaan Euroopan unionin direktiiviä liikesalaisuuksien suojasta.

Lakiehdotuksessa pyritään luomaan työntekijöille työsopimuslakiin perustuva rajoittamaton vastuu myös työnantajan liikekumppanien liikesalaisuuksista ja luottamuksellisista teknisistä ohjeista. Lisäksi ehdotuksessa jätetään epäselväksi työntekijän oikeus turvautua ammattiliiton asiantuntijan apuun esimerkiksi liikesalaisuuksia koskevissa työsuhderiidoissa.

– Ehdotettuun liikesalaisuuslakiin lisättiin täsmennys, että ehdotuksella ei muuteta oikeustilaa työntekijän oikeudesta turvautua avustajaan tai asiamieheen työsuhderiidoissa. Tämä on hyvä, mutta lakia olisi vielä syytä täsmentää työntekijöiden oikeuksien turvaamiseksi ja vastuun rajaamiseksi, vaatii Akavan vastaava lakimies Vesa Vuorenkoski.

Akavan mukaan salassapitoehdoista ja -sopimuksista on saatava oma säännös työsopimuslakiin. Laissa on määriteltävä reunaehdot salassapitoehtojen ja -sopimusten käytöstä.

Akava esittää, että salassapitoehdot ja -sopimukset voisivat olla voimassa enintään kuusi kuukautta työsuhteen päättymisen jälkeen ja niiden rikkomiseen voisi liittää enimmillään kuuden kuukauden palkkaa vastaavan sopimussakon. ×