kun yksityisellä sektorilla työmarkkinoiden solmuja on availtu neuvottelupöydissä koko syksyn ajan, sopimusneuvottelut alkavat julkisella sektorilla toden teolla vasta loppuvuodesta.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO neuvottelee TEKin jäsenten palkankorotuksista ja työehdoista valtiolla, kunnissa ja yliopistoissa. Näillä aloilla virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa vuoden 2018 tammikuun loppuun asti.

TEKin jäsenistä yliopistoissa työskentelee kuusi, valtiolla kolme ja kunnissa kolme prosenttia.

– Tilanne on poikkeuksellinen, sillä liitot sopivat työehdoista ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen ilman keskitettyjä ratkaisuja. Nyt palkankorotusten lisäksi on mahdollista edistää muitakin päivittäiseen työntekoon vaikuttavia työehtoja. Näitä ovat esimerkiksi työaikoihin liittyvät asiat ja luottamusmiehen aseman vahvistaminen, kiteyttää JUKOn toiminnanjohtaja Maria Löfgren.

Vaikka talousennusteita on jouduttu korjailemaan paremmiksi syksyn aikana, talouden myönteinen vire ei näy vielä julkisella sektorilla.

– Talouskasvun vaikutukset alkavat näkyä julkisella sektorilla hitaammin kuin vientialoilla. Tämä on neuvottelujen yksi haasteista, Löfgren kiteyttää.

Palkkauksen vastattava työn vaativuutta

Tällä vuosikymmenellä julkisella sektorilla palkat ovat nousseet ultramaltillisesti. Niukkuutta korosti vuonna 2016 solmittu kilpailukykysopimus. Valtion ja kunnan työntekijöiltä leikataan lomarahoista 30 prosenttia vuosina 2017–2019.

Tämän vuoksi JUKOnkin yksi keskeisistä tavoitteista liittyy palkankorotuksiin.

– Julkisen sektorin henkilöstö on kantanut oman osuutensa talouden kestävyysvajeen umpeen kuromisessa – vieläpä enemmän kuin yksityisellä sektorilla. Haluamme, että tätä kompensoidaan nyt jäsenillemme. He tekevät arvokasta työtä ja varmistavat, että yhteiskunnan perusinfrastruktuuri on kunnossa ja mahdollistaa viennin vetämisen, Löfgren kiteyttää.

JUKOn tavoitteena on kaikille maksettava prosentuaalinen yleiskorotus. Löfgren korostaa, että palkkakehitys ei voi kuitenkaan jäädä pelkän yleiskorotuksen varaan.

– Vaativissa asiantuntija- ja esimiestehtävissä työskentelevien palkkauksen tulee vastata työn vaativuutta. Lisäksi emme hyväksy, että naisvaltaiset alat ovat palkkakuopassa. Näiden palkkaepäkohtien korjaaminen pitää saada nyt käyntiin. Haluamme, että neuvotteluissa sovitaan siitä, miten ja missä ajassa se tehdään.

– On myös työnantajan etu, että jatkossakin osaavat asiantuntijat ja esimiehet ovat kiinnostuneita työskentelemään julkisella sektorilla. Siksi tarvitaan reiluja työehtoja.

Löfgren ottaa esimerkiksi yliopistojen palkkausjärjestelmän.

– Haluamme uudistaa yliopistojen palkkausjärjestelmää. Tehtävien vaativuus ja parempaan työsuoritukseen kannustavat rakenteet pitää saada läpinäkyvämmin mukaan, Löfgren havainnollistaa.

Alueuudistuksella ei vielä vaikutuksia

Hallitus on tahkonnut pitkään maakunta- ja soteuudistuksen kanssa. Löfgren ei usko, että Suomen historian suurimmalla uudistuksella on vielä vaikutusta vuodenvaihteen sopimusneuvotteluihin.

– Koko sopimusjärjestelmä tullaan remontoimaan, mutta se tehdään erillään työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluista. Työ on vasta alussa, sillä maakunta- ja soteuudistuksen yksityiskohdat ovat epäselvät.

Vielä ei myöskään pystytä arvioimaan, kuinka paljon henkilöstöä siirtyy maakuntiin ja yksityisten yritysten palvelukseen.

– Keskeistä on, että jatkossakin JUKOlla on vahva asema niissä neuvottelupöydissä, joissa päätetään jäsenten työelämään vaikuttavista ehdoista, Löfgren summaa.

Neuvottelujen etenemisestä kerrotaan TEKin ja JUKOn viestintäkanavissa. ×